UEF: Tee on kitsas – onko tee laihaa vai tie kapea?

Suomea äidinkielenään puhuvat ymmärtävät jonkin verran myös viroa, vaikka eivät olisi koskaan viroa opiskelleetkaan. Ilmiössä on kyse sukukielten keskinäisestä ymmärrettävyydestä eli reseptiivisestä monikielisyydestä.

Aiheesta järjestetään REMU 2015 -konferenssi 28.–29.5. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksella.

Kansainvälinen konferenssi tuo yhteen kielentutkijoita eri puolilta maailmaa. Monipuoliset näkökulmat ja eri kielet näkyvät konferenssin ohjelmassa. Esitelmiä kuullaan esimerkiksi siitä, miten elekieli auttaa italialaista ymmärtämään espanjaa ja miten Ukrainassa kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet ukrainan, venäjän ja niiden pohjalta syntyneen kontaktikielen, suržykin, ymmärrettävyyteen.

Vaikka kielet olisivat hyvin samankaltaisia, kaikki ei aina ole sitä miltä näyttää. Tuttu sana saattaakin toisessa kielessä tarkoittaa aivan eri asiaa. Jos virolainen sanoo ”tee on kitsas”, voi suomalaiselle tulla yllätyksenä, ettei puhuta teen laadusta tai huomauteta saidasta luonteesta, vaan kyse on tien kapeudesta. Mielenkiintoista on, miten kielenpuhujat käyttävät päättelykykyään ratkaistakseen tällaisia ymmärtämisen ongelmatilanteita ja miten toisen kielen ymmärtämistä voitaisiin opettamalla helpottaa.

Pohjoismaissa on tavallista, että ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset voivat kukin puhua omia äidinkieliään esimerkiksi kokouksissa ja he ymmärtävät toisiaan. Tutkimustulokset osoittavat, että tällainen viestintätapa on tehokas ja tasa-arvoinen, koska englannin käyttäminen lingua francana ei ole kaikille yhtä helppoa.

REMU 2015 -konferenssi on osa REMU-tutkimushanketta, joka keskittyy suomen ja sen sukukielten, etenkin viron, keskinäiseen ymmärrettävyyteen. Vastaavaa tutkimusta on aiemmin tehty lähinnä indoeurooppalaisista kielistä (esimerkiksi ranska, italia ja espanja sekä pohjoismaiset kielet). Hankkeen yhtenä pyrkimyksenä on, että suomalaiset ja virolaiset pystyisivät esimerkiksi työhön ja turismiin liittyvissä kohtaamisissaan käyttämään hyödyksi omaa äidinkieltään samaan tapaan kuin pohjoismaalaiset . Suomessa työskentelee tällä hetkellä yli 30 000 virolaista.

Konferenssiin ja sen ohjelmaan voi tutustua tarkemmin osoitteessa www.uef.fi/remu2015

Lisätietoja :
Professori Pirkko Muikku-Werner
pirkko.muikku-werner (at) uef.fi
p.
0294 45 21112

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa