UEF: Vuoden professori Maria Lähteenmäki: Poliittisten turbulenssien keskellä yliopistoissa on ajateltava isosti

Jo varhaisen yliopistolaitoksen lähtökohta oli sivistäminen sekä keskustelun nostattaminen ajankohtaisista ja merkityksellisistä teemoista, muistutti vuoden professori Maria Lähteenmäki Itä-Suomen yliopiston vuosijuhlassa 26. maaliskuuta. Nykyisessä poliittisessa turbulenssissa katse tulisikin hänen mukaansa nostaa arkisista asioista ja ajatella isosti pienen puurtamisen sijaan.

– Sivistysorganisaationa ja perustavaa laatua olevien olemassaolopohdintojen paikkana suuri ja globaali yliopistorakennelma voisi olla keskeinen toimija tässä suhteessa.

Lähteenmäen mukaan sivistys voi pelastaa ihmiskunnan horisontissa väijyvältä maailmanpalolta tai ainakin lieventää suoraan barbariaan syöksymistä. Korkea koulutus, tasa-arvoisuus ja demokratia lisäävät yhteiskunnallista vakautta.

– Näiden arvojen ajajana yliopistoinstituutio on omimmalla työsarallaan, ja näinä murtumien aikoina työtä on enemmän kuin paljon.

Uutta toivoa antaa Lähteenmäen mielestä myös ensi syksynä pidettävä YK:n huippukokous, jonka agendalle nostetaan ajatus uudenlaisesta maailmanjärjestyksestä.

– Sen mallin mukaan myönteinen kehitys, edistys ja sivistys kuuluvat kaikille, myös nyt heikoissa ja epävakaissa oloissa eläville yliopistoille, kansoille ja maille.

Historiaa käytetään politiikan perusteena

Lähteenmäki tarkasteli puheessaan oman tieteenalansa, historian, käyttöä poliittisen toiminnan perusteena.

– Viime vuosina olemme olleet todistamassa historian sensitiivistä käyttöä ja hyväksikäyttöä kaikkialla, niin lähialueilla kuin matkojenkin päässä.

Ukrainan kriisi on yksi esimerkki historiallisen argumentaation politisoimisesta raja-aluekiistoissa.

– Historiallisten rajalinjojen kulku ja kulttuuriset perintöarvot ovat olleet Krimin valtauksen tärkeimpiä ja painavimpia julkisia perusteita. Samaa tuttua historiallista argumentaatiota on hyödynnetty myös Itä- ja Kaakkois-Ukrainan raja-aluekiistoissa.

Lähteenmäki muistuttaa, että kaikissa kulttuureissa voidaan tunnistaa historian tarkoituksellista käyttöä valtioiden, hallitusten, järjestöjen, ryhmäkuntien tai yksittäisten henkilöiden poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

– Määrätietoisesti toteutettuun historian hyväksikäyttöön politiikan argumenttina liittyy aina propagandistisia elementtejä sekä itsesensuurin ja sensuurin keinoin toteutettuja ohjelmallisia tavoitteita. Tutkimuksen näkökulmasta ahdistavin tilanne on tieteen poliittinen kontrolli ja ohjailu, tutkijavapauden menettäminen. Vapauden, joka on kaiken akateemisen toiminnan peruspilari.

Lisätietoja :
Maria Lähteenmäki, puh. 050 372 7676, maria.lahteenmaki(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa