UEF väitös 10.4.: Eläkeiän kynnyksellä olevat tarttuvat liikuntaohjaukseen

Väitös liikuntalääketieteen alalta

Väittelijä: LitM Leena Hakola

Väitösaika- ja paikka 10.4.2015 klo 12, Medistudia, MS302, Kuopion kampus

Liikuntatieteiden maisteri Leena Hakolan väitöstutkimuksen mukaan noin 40 prosenttia ikääntyvistä miehistä ja noin puolet naisista liikkuu terveytensä kannalta riittämättömästi. Henkilökohtaista liikuntaohjausta saaneista kaksi viidestä sai kimmokkeen vuosia kestävään liikuntaharrastukseen.

Tutkimuksessa tarkasteltiin taustatekijöiden ja nelivuotisen liikuntaintervention vaikutusta ikääntyvien liikkumiseen. Vähiten liikkuvat miehet olivat vanhempia, useammin työssäkäyviä ja eronneita kuin enemmän liikkuvat miehet. Lisäksi vähän liikkuvilla miehillä oli enemmän sairauksia, suppeampi sosiaalinen verkosto sekä huonompi ruokavalio kuin muilla. Naisilla huono terveys oli yhteydessä vähäiseen fyysiseen aktiivisuuteen.

Tutkittavat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toinen sai säännöllistä henkilökohtaista kestävyysliikuntaan painottuvaa liikuntaohjausta ja toinen toimi vertailuryhmänä. Kun vähän liikkuvat saivat henkilökohtaista liikuntaohjausta, he lisäsivät liikkumistaan ja jatkoivat sitä koko tutkimuksen ajan 2,5 kertaa todennäköisemmin kuin vertailuryhmäläiset. Keskimäärin kaksi viidestä liikuntaohjausta saaneesta lisäsi ja ylläpiti liikuntaansa neljän vuoden ajan.

Tutkimus antoi uutta tietoa liikuntaintervention ja taustamuuttujien yhteisvaikutuksista liikunnan lisäämiseen. Liikuntaohjaus puri parhaiten eläkeiän kynnyksellä oleviin sekä henkilöihin joilla oli masennusoireita tai jotka olivat lopettaneet tupakoinnin.

Jotta liikuntainterventioita voitaisiin kohdentaa mahdollisimman tehokkaasti, on tärkeää tunnistaa ne, jotka liikkuvat vähiten ja ne, jotka lisäävät liikuntaansa ohjauksen myötä. Henkilöt, jotka eivät tässä tutkimuksessa lisänneet liikuntaansa, voivat hyötyä yksilöidymmistä liikuntainterventioista.

Väitöstutkimuksen yksi keskeinen tuotos on kestävyyssuorituskykyä kuvaavat maksimaalisen hapenottokyvyn viitearvot miehille ja naisille, sekä erikseen terveille miehille ja terveille naisille. Maksimaalinen hapenottokyky aleni 15 prosenttiyksikköä kymmenessä ikävuodessa poikkileikkausaineistossa. Nämä viitearvot palvelevat ikääntyvien kuntotestauksen ja kliinisten rasituskokeiden parissa toimivia ammattilaisia ja heidän asiakkaitaan.

Tutkimus toteutettiin Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitoksella vuosina 2005–2011. Aineiston muodosti DR’s EXTRA (Dose-Responses to Exercise Training) -tutkimus, joka oli laaja väestöotos 57–78-vuotiaita kuopiolaisia miehiä ja naisia. Maksimaalinen hapenottokyky mitattiin tarkasti ja luotettavasti suoralla menetelmällä hengityskaasuista polkupyöräergometritestin aikana. Fyysistä aktiivisuutta selvitettiin kyselyin. Vähäistä fyysistä aktiivisuutta ja liikunnan muutosta liikuntaintervention myötä tarkasteltiin suhteessa sosiodemografisisiin, terveyteen, sosiaalisen tukeen ja verkostoon sekä elintapoihin liittyviin tekijöihin. Väitöstutkimus on osa ainutlaatuisen pitkää ja laajaa satunnaistettua kontrolloitua liikunta- ja ruokavaliointerventiotutkimusta.

Leena Hakola on kirjoittanut ylioppilaaksi Jämsän lukiosta. Hän valmistui liikuntatieteiden maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2004 ja terveystieteiden kandidaatiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012.

LitM, TtK Leena Hakolan liikuntalääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Cardiorespiratory Fitness and Physical Activity in Older Adults: a Population-based Study in Men and Women tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mai-Lis Hellénius Karoliinisesta instituutista, Ruotsista (Karolinska Institutet) ja kustoksena professori Rainer Rauramaa Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitokselta . Tilaisuus on englanninkielinen.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja:

Leena Hakola, LitM, TtK 044-3763787

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Kuopion liikuntalääketieteen tutkimuslaitos

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa