UEF väitös 12.6.: Design-suuntautunut pedagogiikka kannustaa oppilaita, opettajia ja asiantuntijoita uutta luovaan toimintaan

Väitös kasvatustieteen alalta

Väittelijä: KM Henriikka Vartiainen

Aika ja paikka: torstai 12. kesäkuuta klo 12, Sampo-sali (A118), Savonlinnan kampus

Yhteiskunnan muutos on asettanut haasteen kehittää oppijoissamme uuden vuosituhannen taitoja, joiden ytimen muodostavat muun muassa kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisu sekä tieto- ja viestintätekniikan hyödyntäminen oman ja toisten oppimisen tukena. Oppiminen ei myöskään rajoitu pelkästään formaalia oppimista varten suunniteltuihin yhteyksiin vaan sitä tapahtuu myös erilaisissa fyysisissä ja teknologisissa ympäristöissä sekä yhteisöissä koko elämän ajan. Yksi ajan keskeisimmistä haasteista näyttäisi liittyvän siihen, miten erilaisia koulujen ulkopuolisia ympäristöjä ja yhteisöjä, fyysisiä sekä virtuaalisia, voidaan hyödyntää oppimisessa nykyistä laajemmin sekä tavalla, joka tukee tämän vuosituhannen oppimisen ja osaamisen edistämisen tavoitteita.

Väitöskirjassaan KM Henriikka Vartiainen tarkastelee Design-suuntautuneen pedagogiikan (DOP) mahdollisuuksia luokkahuoneen ulkopuolelle laajentuvien oppimisympäristöjen ja -yhteisöjen välittäjänä. Tutkimuksessa kehitettiin opetusmallia sekä oppimisen suunnitteluperiaatteita, joissa yhdistyvät erityisesti museoiden sekä teknologian tarjoamat mahdollisuudet osallistavan oppimisen tukemiseen.

Tutkimuksen tulokset osoittavat, että museoiden kanssa ja museossa oppimisessa on tärkeä osallistaa oppijat, opettajat sekä asiantuntijat yhteiseen suunnitteluun sekä uutta luovaan toimintaan. Design-suuntautunut pedagogiikka tukee tätä avoimilla oppimistehtävillä ja oppijoiden omilla ideoilla ja tutkimuskysymyksillä. Myös oppijan oma rooli on aktiivinen, kun hän pystyy suunnittelemaan oman oppimisensa kontekstia. Museoon mennään tutkimaan monimutkaisia ilmiöitä niitä välittävien museokohteiden kautta sekä yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Oppijat keräävät museokohteista monimediaista aineistoa esimerkiksi älypuhelimilla ja tuottavat omia digitaalisia artefakteja jaettavaksi avoimen verkon välityksellä kaikille museokävijöille. Tällöin oppijat voivat toimia aktiivisina tiedon vastaanottajina, jakajina sekä tuottajina laajassa verkostossa, jossa yhdistyvät erilaiset ympäristöt, yhteisöt, informaatioresurssit sekä välineet.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että muodostuvat oppimisysteemit voivat olla vaihtelevia. Tämä haastaa kiinnittämään huomiota oppimisen kohteiden, toimijoiden sekä työvälineiden vuorovaikutukseen sekä yhteiskehittelyä korostavan oppimisen tukemiseen. Toinen osatutkimus toi esiin miten oppijoiden itse tuottama valokuva-aineisto voi tukea kohdekeskeistä oppimista välittämällä ideoita, kokemuksia, havaintoja sekä museokohteisiin kätkeytyvien ilmiöiden selittämistä. Kolmas osatutkimus nosti esiin haasteita, joita Design-suuntautuneen pedagogiikka ja laajeneva oppimisympäristö asettaa opettajille niiden käytäntöön viemiseen. Esteet liittyivät opettajien mukaan useimmiten kasvatuskulttuurin piirteisiin (esimerkiksi asenteet, opetussuunnitelma, arviointi) sekä resursseihin (esimerkiksi taloudelliset resurssit, teknologiset resurssit ja aika). Tutkimuksessa kehitetyt tutkimusperustainen opetusmalli sekä oppimisen suunnitteluperiaatteet voivat kuitenkin tukea opettajia ja kasvattajia eri instituutioissa tunnistamaan nykykäytäntöjen rajoitteet sekä auttaa edistämään erilaisia yhteisöjä ja ympäristöjä yhdistävää osallistavaa oppimista.

Väitöstutkimus on osa Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksella toimivan DOP-tutkimusryhmän laajempaa design-tutkimusta. Design-suuntautuneen pedagogiikan kehittämiseen museokontekstissa osallistui eri alojen asiantuntijoita, opettajia Suomesta ja muista Euroopan maista, sekä oppijoita aina alakoulusta yliopistoon.

KM Henriikka Vartiaisen kasvatustieteet alaan kuuluva väitöskirja ”Principles for Design-Oriented Pedagogy for Learning from and with Museum Objects” tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Kai Hakkarainen Turun yliopistosta ja kustoksena professori Sinikka Pöllänen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja :

Henriikka Vartiainen, p. 050 321 2357, henriikka.vartiainen(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa