UEF väitös 12.6.: Nuoret aikuiset naiset haluavat elää omannäköistä aikuisuutta

Väitös aikuiskasvatustieteen alalta

Väittelijä KM, FM Erja Laakkonen

Aika ja paikka: perjantai 12.6.2015 klo 12, sali E100, Educa-rakennus, Joensuun kampus

Filosofian maisteri, kasvatustieteen maisteri Erja Laakkosen aikuiskasvatustieteen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa tarkastellaan nuorten suomalaisnaisten aikuisuutta. Tutkimus avaa aikuisuuden käsitettä ja määrittelyjä. Aikuisuus on melko vähälle huomiolle jäänyt käsite, jota harvoin pohditaan tieteellisessäkään keskustelussa. Arkisissa puheissa aikuisuus nähdään tavallisesti itsestään selvänä asiana, mutta toisaalta muun muassa mediateksteissä arvioidaan nykyaikuisuuden olemusta ja nuorten aikuisten haluttomuutta asettautua ”aikuiseksi”. Tutkimus kuvaa elämänvaihetta, jossa suomalaiset 25–35-vuotiaat naiset elävät. Samalla se tuo esiin niitä ristiriitoja, joita naiset kohtaavat pohtiessaan omaa aikuisuuttaan ja elämänkulkuaan.

Kulttuurinen näkökulma aikuisuuteen

Aikuisuutta voidaan määritellä muun muassa juridisin perustein tai jaksottaa erilaisiin kausiin kehityspsykologisten teorioiden avulla. Väitöstutkimuksen lähtökohtana oli kysyä, mitä aikuisuus on, miten ja mitä siitä puhutaan. Laakkonen päätyi rajaamaan tutkimuksensa naisiin.

– Tutkimus keskittyy 25–35-vuotiaiden suomalaisnaisten käsityksiin aikuisuudesta, ja tarkastelun kehyksenä on nyky-yhteiskunta, jossa nainen elää. Pätkittäisyys ja epävarmuus nimetään toistuvasti nykyajan piirteiksi. Pohdin, millaisia aikuisuuksia nykyisin eletään, tavoitellaan tai vältellään, kun työ- ja asuinpaikkoja, parisuhteita ja ammatteja voi kertyä lukuisa määrä elämän mittaan, Laakkonen kertoo.

Tutkimuksen aineisto on muodostettu yksilö- ja ryhmäkeskusteluilla sekä valikoimalla lehtitekstejä Cosmopolitanin, Ellen, Olivian ja Trendin kahdesta vuosikerrasta.

Aikuisuus ei ole itsestään selvää

Tutkimus avaa näkymiä nuorten suomalaisten naisten aikuisuuteen, ja se kertoo, että aikuisuus ei ole itsestään selvä määre, vaan neuvottelun alainen sosiaalinen rakennelma. Tulosten mukaan aikuisuus rakentuu haastattelupuheissa ja lehtiteksteissä erilaisista aineksista, jotka ovat keskenään ristiriitaisia. Laakkonen esittää, että naisten valinta on luova kompromissi: He tekevät joustavia ratkaisuja. Joustava asenne ja valpas tarttuminen eteen tuleviin mahdollisuuksiin ovat naisten keinoja selviytyä ja menestyä nykyajassa. Prekaari työelämä, avo- ja avioerot, löyhtyneet rakenteet ja lisääntynyt liikkuvuus ovat naisille tuttuja. Heillä on periaatteessa mahdollisuus valita vapaammin kuin aiemmilla sukupolvilla, esimerkiksi äideillään, mutta tietyt rajoitteet seuraavat aina yksilöä ja monet elämän realiteetit rajoittavat toimijan vapautta. Yksilöllinen, omannäköinen elämänkulku onkin tässä mielessä ihanne.

Tutkimus valottaa nuorten aikuisten naisten pohdintoja koulutukseen, työhön ja elämänvalintoihin liittyvistä ratkaisuista. Näin se osallistuu keskusteluun, jota käydään elämänkulkujen, työurien ja koulutuspolkujen moninaistumisesta.

– Yksilöllisyyttä korostavista näkemyksistä huolimatta tietyn käsikirjoituksen mukaan etenevä elämänkulku on yhä kulttuurisesti vahva käsitys. Nuoret aikuiset naiset peilaavat omia elämäntapahtumiaan tuttuihin merkkipaaluihin, jotka tosin voidaan ohittaa yhden elämän aikana monta kertaa, Laakkonen kuvailee.

Omanlainen aikuisuus

Aineistojen naiset kertovat elävänsä omanlaistaan aikuisuutta, jossa on piirteitä erilaisista arvostetuista aikuisuuksista. Normiaikuisuudelle vastakkaista ihannetta edustavat esimerkiksi yksilöllisen elämänkulun tavoittelu ja halu olla yhtäaikaisesti sekä nuori että aikuinen.

Ollakseen kompetentti aikuinen naisen tulisi täyttää tietyt kriteerit, mutta elämä on toisaalta mielekästä juuri omannäköisenä. Tutkimus kertoo, että nainen tunnistaa itseensä kohdistuvat paineet ja odotukset, mutta hän haluaa tehdä omia valintojaan ja elää ja ajatella itsenäisesti. Aikuisuuteen liitetty pysyvyys voikin olla kangistumista ja tylsyyttä; toisaalta nuori aikuinen nainen kaipaa turvaa ja haluaa sitoutua esimerkiksi ihmissuhteisiinsa tai seisahtua tiettyyn asuinpaikkaan.

FM, KM Erja Laakkosen aikuiskasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja "Aikuisuuden kulttuuriset kuvat 25–35-vuotiaiden naisten haastattelupuheissa ja naistenlehtiteksteissä" tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Sinikka Aapola-Kari Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta.

Erja Laakkonen on kirjoittanut ylioppilaaksi Rautavaaran lukiosta vuonna 1995. Hän on suorittanut kasvatustieteen ja filosofian maisterin tutkinnot Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2011.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/ajassa/vaitoskuvat


Yhteystiedot:

Erja Laakkonen, erlaakko(at)student.uef.fi, p. 045 127 8901
Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa