UEF väitös 12.9.: Pelvimetria ei ole hyödyllinen synnytyksen pysähtymisen ennustamisessa

Väitös naistentautien ja synnytysopin alalta

Väittelijä: LL, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Ulla Korhonen

Aika ja paikka: 12.9.2014 klo 12, Medistudia MS302 (entinen ML3), Kuopion kampus

Synnytyskanavan tilavuutta selvittävät pelvimetriamittaukset ennustavat huonosti synnytyksen pysähtymistä tai imukupin käytön tarvetta alatiesynnytyksen loppuvaiheessa, osoitti lääketieteen lisensiaatti Ulla Korhosen väitöstutkimus. Fetopelvinen indeksi ei osoittautunut ennustuskyvyltään pelvimetriaa paremmaksi.

Synnytyksen pysähtymisen syynä voidaan pitää sikiön koon ja äidin lantion koon välistä epäsuhtaa eli fetopelvistä disproportiota. Viime vuosisadalla kehitettiin tämän epäsuhdan arviointia varten menetelmiä, kuten röntgenpelvimetria, magneettiseen resonanssiin perustuva MR-pelvimetria sekä fetopelvinen indeksi (FPI), joka lasketaan sekä äidin lantion että sikiön pään ja vartalon ympärysmittojen perusteella. Tulokset varsinkin fetopelvisen indeksin käytöstä ovat olleet ristiriitaisia.

Sadan potilaan aineistolla tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että pelvimetriassa käytetyt mittaukset olivat oikein mitattuja, mutta erityisesti lantion ala-aukeaman mittauksissa tulokset voivat vaihdella merkittävästi eri mittaajilla. Synnytyksen pysähtymisestä johtuvan keisarileikkauksen ennustamista pelvimetrian ja fetopelvisen indeksin avulla tutkittiin 274 alatiesynnytykselle altistetun synnyttäjän aineistolla tehdyssä takautuvassa tutkimuksessa. Sekä pelvimetriasta saatavat mittaukset että fetopelvinen indeksi osoittautuivat huonoiksi menetelmiksi ennustettaessa synnytyksen pysähtymistä. Jos sikiön päänympäryksen koko huomioitiin, lantion yläaukeaman ympärysmitan osuvuus pysähtyneen synnytyksen ennustajana osoittautui kohtalaiseksi, mutta näitäkään mittauksia ei voida suositella sellaisenaan käytettäväksi synnytystavasta päätettäessä.

Imukupin käytön tarvetta alatiesynnytyksen loppuvaiheessa selvitettiin 226 synnyttäjän aineistolla. Lantion koko ei vaikuttanut imukupin käytön tarpeeseen eikä pelvimetriasta saatuja mittoja suositella tutkimuksen perusteella huomioitavaksi imukuppiavusteisesta alatiesynnytyksestä päätettäessä.

Epäsuhdan toteaminen vaatii koesynnytyksen

Synnyttäjiä lähetetään usein erikoissairaanhoitoon synnytystavan arviointia varten silloin, kun edellisessä synnytyksessä on päädytty leikkaukseen tai kun epäillään epäsuhtaa. Aiempien tutkimusten perusteella on todettu, että keisarileikkaukseen päätyneistä äideistä jopa 80 prosentilla seuraavat synnytykset onnistuvat alateitse. Jos keisarileikkauksen syynä on ollut epäsuhta, puolet äideistä synnyttää myöhemmin onnistuneesti alakautta. Nykyisin käytettävissä olevia menetelmiä ei nyt tehdyn tutkimuksen perusteella ole suositeltavaa käyttää synnytystavan valintaan.

Koesynnytyksellä tarkoitetaan sitä, että synnytyksen annetaan käynnistyä ja edetä tarvittaessa kohdun supistustoimintaa tukien. Mikäli useamman tunnin seurannassa kohdunsuun avautumisessa tai tarjoutuvan osan laskeutumisessa ei tapahdu edistymistä hyvästä kohdun supistustoiminnasta huolimatta, todetaan synnytys pysähtyneeksi ja suoritetaan keisarileikkaus. Tällä hetkellä koesynnytys on ainoa tapa epäsuhdan toteamiseen.

Erikoislääkäri Ulla Korhosen väitöskirja "Maternal pelvis, feto-pelvic index and labor dystocia” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Ganesh Acharya Tromssan yliopistosta ja kustoksena professori Juha Räsänen Itä-Suomen yliopistosta.

Ulla Korhonen on syntynyt Jyväskylässä ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylän lyseon lukiosta. Hän on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion yliopistosta 1999 ja on toiminut naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa vuodesta 2009 lähtien.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja:

Ulla Korhonen, ulla.korhonen (at) pkssk.fi, p. 050 3662403

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa