UEF väitös 12.9.: Perustoiminnot-käsite kuvaa täsmällisesti varhaiskasvatuksen päivittäisiä perustarpeisiin liittyviä toimintoja

Väitös kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen alalta

Väittelijä KM Titta Kettukangas

Väitöstilaisuuden aika ja paikka: 16.9.2017 klo 12, Samposali, Savonlinnan kampus

Varhaiskasvatuksen alalla tarvitaan käsitteitä, joiden avulla voidaan täsmällisesti määritellä ja jäsentää varhaiskasvatuksen eri toimintoja ja niissä tapahtuvaa lasten ja kasvattajien välistä vuorovaikutusta. Kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen maisteri Titta Kettukankaan väitöstutkimus kohdistuu varhaiskasvatuksen perustoiminnot-käsitteen lukuisten ilmausten ja merkitysten selkiyttämiseen ja uudelleen määrittelyyn. Tutkimuksen tuloksena muodostui varhaiskasvatuksen perustoiminnot-käsitteen kokonaissysteemi. Tämä teoreettis-käsitteellinen tutkimus on avaus varhaiskasvatuksen perustoimintojen tieteelliselle tutkimukselle ja kehittämiselle.

Tutkimuksen aihe on ajankohtainen ja merkittävä. Varhaiskasvatuslaki ja juuri voimaan astuneet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet korostavat pedagogiikkaa. Perustoiminnot ovat osa kaikkea varhaiskasvatusta, myös esiopetusta. Huolimatta perustoimintojen merkittävyydestä varhaiskasvatuksessa ne eivät ole itsenäisenä ilmiöalueena esillä opetussuunnitelmateksteissä. Käsitteiden täsmällinen määrittely mahdollistaa käytännön varhaiskasvattajien, tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnallisten toimijoiden välisen kommunikoinnin. Kettukankaan tutkimus antaa välineitä tarkastella varhaiskasvatuksen perustoimintoja käsitteellisesti.

Käsitetutkimus avaa uudenlaisen näköalan perustoimintoihin

Perustoiminnot-käsite viittaa päiväkotiin saapumiseen ja sieltä lähtemiseen, pukeutumiseen ja riisuutumiseen, peseytymiseen ja siistiytymiseen, ruokailemiseen, ulkoilemiseen, nukkumiseen ja lepäämiseen, siirtymisiin ja sellaiseen vapaaseen oleskeluun, jota ei voida määritellä muuksi toiminnaksi, kuten leikiksi.

Tutkimuksen tuloksena varhaiskasvatuksen perustoiminnot-käsitteen ennakkoehdoiksi määrittyivät varhaiskasvatuksessa vietetty aika, perustarpeet, lapsen riippuvuus toisista ihmisistä sekä varhaiskasvatuksen tavoitteisuus. Perustoimintoja määritteleviksi ominaispiirteiksi muodostui perustavuus, vuorovaikutteisuus, prosessimaisuus, omatoimisuus, kestävyys ja systeemisyys. Ennakkoehtojen ja ominaispiirteiden toteutuessa perustoiminnoista seuraa perustarpeiden tyydyttyminen, päiväjärjestyksen muotoutuminen, lapsen autonomian lisääntyminen, hyvinvointia sekä muu varhaiskasvatuksen toiminta.

Tutkimuksen tulos osoittaa, että perustoiminnot-käsite on täsmällinen ja merkityksiltään laaja käsite, ja siksi se sopii hyvin varhaiskasvatukseen kuvamaan lapsen perustarpeisiin liittyviä toimintoja. Käsitteenä se mahdollistaa lapsen oman toiminnan ja toimijuuden tarkastelun. Perustoiminnoissa tapahtuva vuorovaikutus on hoitavaa, kasvattavaa ja opetuksellista. Perustoimintojen nimittäminen yksinomaan perushoidoksi tai hoidoksi kaventaa käsitystä siitä, mitä perustoiminnot monipuolisena varhaiskasvatuksen pedagogisena toimintana voi sisältää.

Väitöskirjan tutkimusaineistona oli 100 varhaiskasvatusta käsittelevää dokumenttia. Aineisto koostui opetussuunnitelmista, tieteellisistä tutkimuksista ja artikkeleista, oppikirjoista ja opetusmateriaaleista sekä erilaisista varhaiskasvatuskäytäntöä ohjaavista suosituksista.

KM Titta Kettukankaan kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Perustoiminnot-käsite varhaiskasvatuksessa tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori Isto Ruoppila Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Ulla Härkönen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11915?encoding=UTF-8

Lisätietoja:
Titta Kettukangas, titta.kettukangas(at)uef.fi, p. 050 442 2867
Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa