UEF väitös 13.2.: Uusia geeni- ja yhdistelmähoitoja aivokasvaimiin

Väitös molekulaarisen lääketieteen alalta

Väittelijä: LL, FM Hanna Stedt

Aika ja paikka: 13.2.2015 klo 12, Tietoteknian auditorio, Kuopion kampus

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa lääketieteen lisensiaatti Hanna Stedtin väitöstutkimuksessa tarkasteltiin uusia geenihoitoja ja niihin perustuvia yhdistelmähoitoja aivokasvainten hoidossa. Tutkimuksessa kehitettiin uusi paranneltu hoitoprotokolla itsemurhageeniterapia HSV-TK/GCV:n sekä solunsalpaaja temozolomidin yhtäaikaiseen annosteluun, josta saattaisi olla hyötyä aivokasvainpotilaiden hoidossa. Lisäksi karakterisoitiin vaihtoehtoinen, tomaatin geeniin perustuva itsemurhageeniterapiamuoto.

Vaihtoehtoisia hoitomuotoja tarvitaan

Maligni gliooma on yleisin pahanlaatuinen aivokasvain. Elinajanodote sen pahimmanlaatuisen kasvaintyypin, glioblastooman, toteamisen jälkeen on ainoastaan noin 14 kuukautta. Lisäksi sekä itse sairaus että sen hoidot heikentävät merkittävästi potilaiden elämänlaatua. Parantavaa hoitoa glioblastoomaan ei ole, joten uusien hoitomuotojen kehittämiselle on suuri tarve.

Geeniterapia soveltuu hyvin malignin gliooman hoitomuodoksi kasvainten paikallisen sijainnin ansiosta. Hoidon kohdentamista helpottaa myös se, etteivät nämä kasvaimet yleensä lähetä etäpesäkkeitä. Stedtin väitöstyössä tutkittiin soluviljely- ja jyrsijäsyöpämallien avulla yksittäisiä hoitogeenejä ja niiden yhdistämistä perinteisesti käytettyihin temozolomidiin ja epilepsialääke valproaattiin. Hoitogeenien kuljettimina käytettiin lenti- ja adenoviruspohjaisia geeninsiirtovektoreita.

Yhdistelmähoidoilla lisätehoa

Src kinaasi on entsyymi, jota tarvitaan useisiin välttämättömiin solun toimintoihin, kuten solujen elossa pysymiseen, jakautumiseen ja verisuonten muodostukseen. Sen toiminta on yliaktiivista useissa syövissä, maligni gliooma mukaan lukien. Tämän vuoksi sen ilmentymistä ja siten toimintaa kasvaimissa pyrittiin tutkimuksessa rajoittamaan RNA-interferenssimenetelmällä. Tällä hoidolla kyettiin rajoittamaan ihonalaisten kasvainten kasvua sekä heikentämään niiden verisuonitusta immuunipuutteisissa hiirissä. Immuunivasteeltaan normaalien rottien aivokasvaimissa hoito ei yksinään ollut tehokas, mutta temozolomidin ja valproaatin yhdistäminen hoitoon paransi tuloksia.

Itsemurhageeniterapiaan tehostettu hoitoprotokolla

Tunnetuin potilastutkimuksiinkin edennyt itsemurhageeniterapia perustuu Herpes simplex -viruksen tymidiinikinaasigeeniin (HSV-TK). Se muuntaa hoidettavaan kohteeseen kuljetettavan aihiolääke gansikloviirin (GCV) syöpäsoluille myrkylliseen muotoon, mikä johtaa niiden kuolemaan. Yhdistämällä tämä hoito temozolomidiin saatiin rottien aivokasvaimet pienentymään siten, että rottien elinaika pidentyi merkittävästi verrokkeihin nähden. Nyt tehdyissä kokeissa havaittiin hyödylliseksi antaa temozolomidi yhtä aikaa gansikloviirin kanssa HSV-TK-geeninsiirron jälkeen. Tämä paransi tehoa aiempaan tauotettuun annosteluprotokollaan nähden.

Epilepsialääke valproaatin on osoitettu toimivan histonideasetylaasi-inhibiittorina ja olevan hyödyllinen glioblastoomapotilaiden hoidossa. Tässä tutkimuksessa valproaatti ei tuonut lisätehoa hoitoon, kun se yhdistettiin HSV-TK/GCV:n ja temozolomidin kanssa.

Perinteiselle HSV-TK/GCV-itsemurhageeniterapialle löydettiin tutkimuksessa myös vaihtoehtoinen, tomaatin tymidiinikinaasigeeniin perustuva hoito, jossa aihiolääkkeenä toimiva azidotymidiini läpäisee gansikloviiria paremmin veriaivoesteen.

Lääketieteen lisensiaatti Hanna Stedtin molekulaarisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Gene Therapy of Malignant Glioma – Alternative Strategies and Combination Therapies (Pahanlaatuisen gliooman geeniterapia – vaihtoehtoiset menetelmät ja yhdistelmähoidot) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Heikki Minn Turun yliopistollisesta keskussairaalasta ja kustoksena akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Hanna Stedt, hanna.stedt@uef.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa