UEF väitös 13.6.: Sipuleissa on eroja

Väitös farmaseuttisen kemian alalta

Väittelijä: FM Tuula Soininen

Aika ja paikka: 13.6.2014 klo 12, Snellmania L22, Kuopion kampus

Filosofian maisteri Tuula Soinisen väitöstutkimus osoitti, että purjon ( Allium porrum) eri lajikkeiden metaboliittien pitoisuuksissa on merkittäviä eroja. Flavonolipitoisuus taas vaihtelee kasvin eri osissa. Purjo on laajalti käytetty ruokakasvi, jonka biokemiallista koostumusta ei kuitenkaan tunneta kovin tarkasti.

Kasvien metaboliitit ovat niiden aineenvaihdunnan tuottamia ravintoaineita ja bioaktiivisia yhdisteitä, kuten flavonoleja, joiden ajatellaan osaltaan selittävän kasvispitoisen ravinnon terveysvaikutuksia.

Tutkimuksessa määritettiin eri purjolajikkeista 17 metaboliittia sekä niiden sisältämiä sekundäärimetaboliitteja, flavonoleja. Kokonaissokeripitoisuuksissa havaittiin kolminkertaisia vaihteluja; suurin vaihtelu eri lajikkeiden välillä oli kestoosin ja nystoosin pitoisuuksissa. Myös eri aminohappojen pitoisuuksissa oli huomattavia vaihteluja eri lajikkeiden välillä. Orgaanisten happojen, kuten pyruvaatin, pitoisuuksissa havaittiin jopa kymmenkertaisia eroja.

Tutkimus kartoitti ensimmäistä kertaa massaspektrometrisellä menetelmällä purjon sisältämiä flavonoleja. Purjon sisältämät flavonolit olivat pääasiassa kemferoli- ja kversetiinijohdannaisia. Lisäksi havaittiin purjon eri osien välillä merkittäviä eroja flavonolien määrissä ja pitoisuuksissa. Valkoinen osa, joka yleensä käytetään ruuanvalmistuksessa, sisälsi kaikkein vähiten flavonoleja, kun taas vihreä lehtiosa sisälsi niitä eniten. Purjosta kannattaa siis käyttää ruuanvalmistuksessa myös lehdet.

Metaboliittitutkimuksessa havaittiin, ettei kokonaisfenolipitoisuus välttämättä aina kerrokaan koko totuutta polyfenolien osalta, sillä myös osa aminohapoista, esimerkiksi tyrosiini, voi aiheuttaa totaalifenolipitoisuuksien eroja. Koska kokonaisfenolimääritykset eivät erottele poly- ja monofenoleja, niitä ei voida käyttää suoraan polyfenolien määritykseen, vaan metaboliittien profilointi on tarpeen.

Tutkimuksessa määritettiin myös muiden sipulilajikkeiden metaboliitteja ja flavonoleja. Sipulilajikkeiden osalta suurimmat vaihtelut eri metaboliiteilla olivat valkosipulin ja muiden sipulien – kelta- puna ja eri salottisipulien – välillä . Valkosipuli sisälsi eniten aminohappoja. Sokeripitoisuuksissa oli huomattavia eroja muun muassa salottisipulien ja keltasipulin välillä. Orgaanisia happoja oli taas eniten keltasipulissa.

Kaikki sipulilajit sisälsivät samoja flavonoleja, mutta erilaisina pitoisuuksina. Yllättävää oli, että kotimaisissa sipuleissa keltasipulin flavonolipitoisuudet olivat suuremmat kuin punasipulin. Valkosipulin flavonolipitoisuudet olivat hyvin pieniä, alle määritysrajan.

Tutkimuksessa sovellettiin CTLS-NMR-menetelmää uudella tavalla, joka mahdollistaa myös kasvimetaboliittien nopean ja yhtäaikaisen määrittämisen. Lisäksi positiivisen puolen käyttäminen massaspektrometriassa mahdollistaa tarkemman flavonolien tunnistamisen kuin negatiivinen puoli. Tutkimuksessa kehitetyt uudet sovellukset mahdollistavat lukuisien kasvimetaboliittien yhtäaikaisen määrittämisen.

FM Tuula Soinisen farmaseuttisen kemian alaan kuuluva väitöskirja Metabolite profiling of Allium species by using modern spectrometrical methods tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Kristiina Wähälä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jouko Vepsäläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Tuula Soininen on syntynyt vuonna 1968 Muhoksella ja kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1987 Kuopion Yhteiskoulusta. Hän on suorittanut kasvatustieteiden maisterin tutkinnon Joensuun yliopiston luokanopettajakoulutuksessa vuonna 1998 sekä filosofian maisterin tutkinnon biokemiasta vuonna 2008, biologiasta vuonna 2013 ja lääkeainekemiasta vuonna 2013. Soininen on työskennellyt farmaseuttina Leppävirran apteekissa vuosina 1991–1997, luokanopettajana Kuopion kaupungilla vuodesta 1999 alkaen ja tutkijana Nanobac Oy:ssa vuosina 2006–2007.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Tuula Soininen, tuula.soininen (at) uef.fi, p.

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa