UEF väitös 14.2.: Hätäkeskuspäivystäjä ja ensihoidon kenttäjohtaja tarvitsevat hyvää tilannetietoisuutta

Väitös sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alalta

Väittelijä: TtM Teija Norri-Sederholm

Väitösaika ja -paikka: lauantai 14.2. klo 12.00, Mediteknian auditorio, Kuopion kampus

Hätäkeskuspäivystäjä ja ensihoidon kenttäjohtaja käyttävät monipuolisesti erilaista tietoa tilannetietoisuuden muodostamisessa, ilmenee Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Terveystieteiden maisteri Teija Norri-Sederholm selvitti uraauurtavassa väitöstutkimuksessaan ensihoitopalveluun ja hätäkeskustoimintaan liittyvää tilannetietoisuutta. Aihetta ei ole aiemmin juuri tutkittu Suomessa, vaikka hätäkeskustoiminnassa ja ensihoitopalvelussa on tapahtunut Suomessa viime vuosina isoja uudistuksia ja ensihoitopalvelun merkitys on korostunut, kun päivystyspaikkojen määrä on vähentynyt.

Soitto hätänumeroon 112 käynnistää palveluketjun, jossa on usein mukana monia eri toimijoita ja viranomaisia. Hätäpuhelun perusteella hätäkeskuspäivystäjän tulee muodostaa mahdollisimman nopeasti oikea käsitys tilanteesta. Hätäpuhelun aikana muodostunut tilannekuva pitää myös välittää eri viranomaisyksiköille mahdollisimman hyvin. Tällainen tilannetietoisuus on keskeistä sekä hätäkeskuspäivystäjän että ensihoidon kenttäjohtajan työssä.

Norri-Sederholm tutki väitöstyössään, millaista tietoa hätäkeskuspäivystäjä ja ensihoidon kenttäjohtaja tarvitsevat päivittäisessä työssään tilannetietoisuuden muodostamisessa ja millaiset heidän tietoprofiilinsa ovat. Lisäksi tutkimuksessa kuvattiin tiedonvaihtoa moniviranomaistehtävissä ensihoitopalvelun näkökulmasta. Tutkimusaineisto kerättiin eri puolilla Suomea hätäkeskuksissa ja pelastuslaitoksilla tehdyillä haastatteluilla.

Norri-Sederholmin väitöstutkimuksessa toimijoille muodostetut tietoprofiilit ovat erilaiset. Hätäkeskuspäivystäjän työssä hätäilmoituksen vastaanottajalla korostuvat tiedon kerääminen sekä keinoihin ja päätöksiin liittyvät tiedot. Ensihoidon kenttäjohtajat puolestaan toimivat alueellaan tilannejohtajina, mikä näkyy myös heidän monipuolisemmassa tietoprofiilissaan. Tutkimuksen mukaan ensihoidon kenttäjohtaja tarvitsee ja välittää tietoa tapahtumasta, tehtävän statuksesta, alueen statuksesta, työturvallisuudesta ja taktiikasta. Tutkimuksessa todettiin myös, että puolustusvoimien tarpeisiin kehitetty tiedonvaihdon mallinnus soveltuu käytettäväksi ensihoitopalvelussa.

Tilannetietoisuutta, eli sitä että tietää mitä on tapahtumassa ja pystyy ennakoimaan mitä tulee kohta tapahtumaan, on tutkittu paljon muun muassa ilmailun, armeijan, psykologian ja pelastustoiminnan näkökulmasta. Ensihoitopalveluun tai hätäkeskukseen liittyvää tilannetietoisuutta on tutkittu sekä Suomessa että ulkomailla melko vähän. Samoin hätäkeskustoiminnan ja ensihoitopalvelun operatiivista toimintaa on tutkittu tieteellisesti varsin vähän.

Sairaanhoitopiirin alueella toimivien ensihoidon resurssien päivittäinen operatiivinen hallinta on jatkossakin tärkeää palvelujen toimivuuden kannalta. Hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan hyvä tilannetietoisuus operatiivisessa toiminnassa on keskeistä. Tilannetietoisuuden muodostumisen kannalta olennainen tietovirtojen toimivuus korostuu erityisesti moniviranomaisyhteistyössä.

TtM Teija Norri-Sederholmin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon alaan kuuluva väitöskirja ”Tilanne päällä! Tiedon tarpeesta jaettuun tietoon – Hätäkeskuspäivystäjän ja ensihoidon kenttäjohtajan tilannetietoisuus” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Tom Silfvast HUSin yhtymähallinnosta ja kustoksena professori Kaija Saranto Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat.

Lisätietoja: Teija Norri-Sederholm, puh. 040 822 7844, teija.norri-sederholm(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa