UEF väitös 14.8.: Skitsofreniaan ja masennukseen liittyy usein metabolinen oireyhtymä

Väitös lääketieteen alalta

Väittelijä LL Tuula Heiskanen

Väitösaika- ja paikka: perjantai 14.8.2015 kello 12, KYS, Auditorio 1

Metabolinen oireyhtymä on yleinen avohoidon masennuspotilailla ja pitkään skitsofreniaa sairastaneilla, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Tuula Heiskasen väitöstutkimus. Tulosten valossa skitsofrenia- ja masennuspotilaiden sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijät on tärkeää huomioida sairastumisen alusta alkaen ja niitä on seurattava säännöllisesti.

Väitöstutkimuksessa selvitettiin metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä skitsofreniaa ja masennusta sairastavilla sekä psyykkisten oireiden yhteyttä metaboliseen oireyhtymään. Masennuspotilaiden painon nousun riskitekijöitä selvitettiin kuuden vuoden seurantatutkimuksessa. Osatutkimuksiin osallistui psykiatriselta kuntoutusosastolta kotiutettuja skitsofreniapotilaita sekä psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidettuja, Kuopion depressioprojektissa kuuden vuoden ajan seurattuja avohoidon masennuspotilaita. Lisäksi pohjoissavolaisessa väestöotoksessa tutkittiin pitkäaikaisten mielenterveysoireiden ja masennuksen piirteiden yhteyttä metaboliseen oireyhtymään.

Vaikeat masennus- ja ahdistuneisuusoireet vauhdittavat lihomista

Masennuksen vuoksi hoidetuista potilaista 36 prosentilla oli metabolinen oireyhtymä, ja sillä oli yhteys ajankohtaiseen masennustilaan ja ylensyömiseen. 16 prosentilla masennuspotilaista paino nousi kuuden vuoden seurannassa merkittävästi eli vähintään kymmenen prosenttia. Merkittävän painon nousun riski oli suurin niillä, joilla oli seurannan alussa vaikeammat masennus- ja ahdistuneisuusoireet. Riskiä lisäsi myös hoidon alkupuolella todettu ryhmän C persoonallisuushäiriö, johon liittyy usein ahdistuneisuutta ja pelokkuutta. Masennuksen taustalla olevat lapsuuden tai nuoruuden ikävät kokemukset kolminkertaistivat merkittävän painon nousun riskin.

Väestöotoksessa pitkäaikaisista mielenterveysoireista kärsivillä oli metabolista oireyhtymää 43 prosentilla ja muilla 23 prosentilla. Ainoastaan miehillä masennustila, masennusoireet, itsetuhoiset piirteet, masennuskuorma sekä pitkäaikaiset mielenterveysoireet olivat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään. Näistä tekijöistä ajankohtaiset vaikeammat masennusoireet ja pitkäaikaiset mielenterveysoireet olivat heillä itsenäisesti yhteydessä metabolisen oireyhtymään.

Skitsofreniaa sairastavilla metabolinen oireyhtymä ei liity psyykkisiin oireisiin

Heiskasen tutkimus oli ensimmäinen, jossa skitsofreniaa sairastavilla arvioitiin metabolisen oireyhtymän esiintyvyyttä kansainvälisesti hyväksytyllä määritelmällä. Heistä 37 prosentilla oli metabolinen oireyhtymä. Metabolinen oireyhtymä ei ollut skitsofreniapotilailla yhteydessä psykoosi- tai masennusoireiden vaikeuteen. Muissa viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu metabolisen oireyhtymän yleistyvän iän ja skitsofrenian sairastamisajan myötä.

Skitsofrenia ja masennus ovat kansantautien riskitekijöitä

Skitsofreniaa sairastavilla on yleisväestöön verrattuna 2–3 kertaa suurempi kuolleisuusriski, mistä enin osa on seurausta somaattisiin sairauksiin liittyvästä kuolleisuudesta. Skitsofreniaa sairastavilla on 2–3 kertaa enemmän sydän- ja verisuonisairauksia ja 4–5 kertaa enemmän tyypin 2 diabetesta kuin väestössä yleensä. Masennuksen on myös todettu lisäävän tyypin 2 diabeteksen sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä ja vaikuttavan niiden etenemiseen.

Metabolinen oireyhtymä tarkoittaa yksittäisten ja lievien vaaratekijöiden kasaumaa, joka lisää sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja yleisen kuolleisuuden riskiä. Metaboliseen oireyhtymään kuuluvat vyötärölihavuus, plasman haitallisten triglyseridien pitoisuuden nousu ja hyödyllisen HDL-kolesterolin pitoisuuden lasku sekä koholla olevat verensokeri ja verenpaine. Muita sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijöitä, joihin on mahdollista vaikuttaa, ovat vähäinen liikunta, tupakointi ja koholla oleva LDL-kolesteroli. Metabolista oireyhtymää on mahdollista ehkäistä ja hoitaa terveellisillä elämäntavoilla.

Lääketieteen lisensiaatti Tuula Heiskasen lääketieteen alan väitöskirja ”Metabolinen oireyhtymä skitsofreniaa ja masennusta sairastavilla” tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Matti Joukamaa Tampereen yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Heimo Viinamäki Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/ajassa/vaitoskuvat

Väitöskirja verkossa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1795-9/

Lisätietoja: LL Tuula Heiskanen, tuula.heiskanen (at) kuh.fi, p. 044 7178247

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa