UEF väitös 16.1.: Suomen valtiolla poikkeuksellisen vahva ote palkkapolitiikkaan

Väitös sosiologian alalta

Väittelijä: FT Tapio Bergholm

Väitösaika ja -paikka: perjantai 16.1. klo 11.00, Tietoteknian auditorio, Kuopion kampus

Tuore tutkimus osoittaa, että Suomen työmarkkinoiden toimintatapa on muovautunut asteittain strategisten solmukohtien kautta. Kansainvälisesti yksi suomalaisen toimintatavan erityispiirre on valtiovallan kiinnostus, sitkeä puuttuminen ja vahva vaikutusvalta tulonjakopolitiikkaan ja erityisesti palkkapolitiikkaan aina toisen maailman sodan vuosista alkaen. Erityistä suomalaiselle järjestelmälle on kansainvälisesti myös työmarkkinajärjestöjen asteittain vahvistunut suunnittelu-, ohjaus- ja jopa hallintavalta ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa.

Filosofian tohtori Tapio Bergholm tarkastelee Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa väitöstutkimuksessaan Suomen työmarkkinoiden institutionaalisten toimintatapojen muovautumista toisen maailmansodan jälkeen.

Kesän 1945 palkkapäätös raivasi tien valtakunnallisille työehtosopimuksille

Suomen yhteiskuntakehityksen kannalta 19.6.1945 on poikkeuksellisen merkittävä päivä, vaikka se on useissa tutkimuksissa jäänyt vuoden 1940 Tammikuun kihlauksen ja vuoden 1944 STK–SAK yleissopimuksen varjoon. Hallitus teki tuolloin palkkapäätöksen, joka raivasi tien valtakunnallisille työehtosopimuksille. Tämä päätös kytki valtiovallan ja työmarkkinajärjestöt yhteistyöhön. Suomessa valtiovalta oli luomassa työehtosopimusjärjestelmää ja sai näin pysyvän puheoikeuden palkanmuodostukseen, joka muualla Pohjoismaissa oli korostetummin työmarkkinajärjestöjen keskinäisissä neuvotteluissa ratkaistava kiistakysymys.

Bergholm selvittää väitöstutkimuksessaan myös, miten hyvin kolmikanta-, työmarkkinasuhde- ja korporativismitulkinnat sekä -teoriat soveltuvat työmarkkinoiden toimintatapojen muotoutumisen tarkasteluun. Tutkimuksen perusteella suomalaisen tulonjakopolitiikan analysoimisessa valtiovallan, maataloustuottajien järjestöjen, työnantajajärjestöjen ja ammattiyhdistysliikkeen muodostama nelikanta on hedelmällisempi tulkintakehikko kuin kansainvälisen työjärjestö ILOn neuvottelusuhteiden peruskuvioksi lanseerama kolmikanta, koska maataloustulo kytkeytyi sekä maataloustuotteiden hintojen että maanviljelijöiden ansioiden kautta palkkaratkaisuihin.

FT Tapio Bergholmin sosiologian alaan kuuluva väitöskirja ”Kaksoissidoksen synty – Suomen työmarkkinasuhteiden toimintatavan muotoutuminen 1944–1969” tarkistetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Olli Kangas Kelasta ja kustoksena professori Juho Saari Itä-Suomen yliopistosta.

Tapio Bergholm on kirjoittanut ylioppilaaksi Helsingin I normaalikoulusta vuonna 1977. Hän on suorittanut filosofian kandidaatin tutkinnon vuonna 1985, filosofian lisensiaatin tutkinnon vuonna 1988 ja filosofian tohtorin tutkinnon vuonna 1997 Helsingin yliopistossa. Bergholm on Helsingin yliopiston ja Itä-Suomen yliopiston dosentti. Hän työskentelee erikoistutkijana Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestössä (SAK).

Väitöskirjan voi ladata sähköisenä osoitteesta https://helda.helsinki.fi/handle/10138/152745.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Tapio Bergholm, puh. 050 547 2771, tapio.bergholm(at)sak.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa