UEF väitös 17.11.: Tieteidenvälinen tutkimus tilasta, paikasta ja ympäristöstä englanninkielisessä intialaisessa nykykirjallisuudessa

Väitös englannin kielen ja kulttuurin alalta

Väittelijä MA Barnali Sarkar

Aika ja paikka: 17.11.2017 klo 12 sali F101, Futura-rakennus, Joensuun kampus

MA Barnali Sarkarin väitöskirjatutkimus tarkastelee jälkikoloniaalisten identiteettien politiikkaa kiinnittämällä huomiota ihmisen, tilan ja luonnon suhteeseen kolmessa englanninkielisessä intialaisessa nykyromaanissa. Tutkimuksen kohteena ovat Amitav Ghoshin Sea of Poppies (2008), Kiran Desain The Inheritance of Loss (2006) ja Aravind Adigan The White Tiger (2008). Jälkikoloniaalisia identiteettejä tarkastellaan yleensä sukupuolen, luokan ja rodun sosiokulttuurisissa konteksteissa, mikä on johtanut ympäristön roolin vähäiseen huomioon alan tutkimuksessa. Barnali Sarkarin tieteidenvälisessä tutkimuksessa tarkastellaan ihmisen ja luonnon suhdetta kolonisoidussa maailmassa yhdistämällä ekokriittisen kirjallisuudentutkimuksen ja ihmismaantieteen näkökulmia ja siinä kiinnitetään erityistä huomiota tilan ja ympäristön moniin merkityksiin.

Yhdistämällä ekokriittistä kirjallisuudentutkimusta ihmismaantieteeseen tutkimus korostaa tarvetta tarkastella paikkoja ja tilallisuutta sekä ympäristön materiaalista luonnetta sukupuolen, rodun, luokan ja kastin antamien merkitysten ohella erityisesti koloniaalisten, jälkikoloniaalisten ja uuskolonialististen valtahierarkioiden kontekstissa. Tarkastellessaan ekokriittisiä ja maantieteellisiä käsityksiä jälkikoloniaalisesta identiteetistä intialaisessa kirjallisuudessa Sarkar esittää, että perifeerisiä identiteettejä tulisi tarkastella osana kolonialismin ekologisia ja tilaan liittyviä historioita.

Naisen ja luonnon suhdetta pitäisi uudelleenarvioida

Amitav Ghoshin Sea of Poppies -romaanin analyysi tarkastelee sukupuolitettua tilaa ja sen suhdetta luontoon yhdistäen feminististä maantiedettä ja ekofeminististä ajattelua. Tutkimus osoittaa, että kolonialistinen ajattelu, sukupuoli ja ympäristö yhdessä rakentavat tiloja, joissa naisten mahdollisuudet ovat rajoitettuja. Tutkimuksen mukaan on välttämätöntä arvioida uudelleen naisten ja luonnon välistä suhdetta, sillä se vaikuttaa merkittävästi heidän toimijuuteensa ja tilallistettuihin toimintamahdollisuuksiinsa, kuten Ghoshin romaani korostaa.

Eläinten inhimillistäminen saattaa laajentaa ihmisryhmien välistä aukkoa

Kiran Desain The Interheritance of Loss (suom. Menetyksen perintö ) -teoksen tarkastelu kiinnittää huomiota ihmisen ja lemmikkieläimen suhteeseen ja riippuvuuteen toisistaan. Tarkastellessaan modernille ajalle tyypillistä rodullistettujen vastakohtien hallitsemaa tilaa, tutkimuksessa esitetään kulttuurimaantieteellinen luenta rodun ja luokan välisen suhteen rakentamista jakautuneista tiloista. Yhdistämällä kirjallisuudentutkimusta tieteidenväliseen ajatteluun, erityisesti ihmistieteellisen eläintutkimukseen ja eläinmaantieteeseen, Sarkar esittää, että eläinten inhimillistäminen saattaa laajentaa niin ihmisryhmien kuin ihmisten ja eläinten välistä aukkoa ja aliarvioida toimijuutta.

Kehityksen prosessit vaikuttavat ihmisten käsityksiin tilasta ja paikasta

Aravind Adigan The White Tiger (suom. Valkoinen tiikeri ) -teoksen analyysissä kiinnitetään huomiota globalisaation ja uuskolonialismin aikakaudelle tyypillisiin tapoihin tuottaa kerrostuneita tiloja. Kehitysmaantieteellisen ja bioregionalistisen viitekehyksen avulla tutkimus pohtii Adigan romaanin esille nostamia paikallisen ja globaalin välisiä jännitteitä. Tutkimuksen mukaan kehityksen prosessit vaikuttavat sekä ihmisten elinmahdollisuuksiin maaseudulla kuin urbaanissa tilassa että heidän ympäristöönsä ja käsityksiinsä tilasta ja paikasta. Tutkimus myös esittää, että kosmopoliittinen ja bioregionaalinen käsitys luonnosta ja kulttuurista voi auttaa ratkaisemaan kehitysajattelulle tyypillisiä ristiriitoja.

Master of Arts Barnali Sarkarin englannin kielen ja kulttuurin alaan kuuluva väitöskirja Space, Place, and the Environment in the Contemporary Anglophone Indian Novel tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Joel Kuortti Turun yliopistosta ja kustoksena professori Jopi Nyman Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12483?encoding=UTF-8

Lisätietoja:
Barnali Sarkar, barnali.sarkar@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa