UEF väitös 17.4.: Etnisyyteen perustuvat erottelut määrittävät nuorten vapaa-ajan vertaissuhteita


Väitös sosiologian alalta

Väittelijä: YTM Antti Kivijärvi

Väitösaika ja -paikka: perjantai 17.4. klo 12.00, C2, Carelia, Joensuun kampus

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten nuorten väliset etäisyydet pysyvät monin paikoin yllä nuorille järjestetyssä vapaa-ajan ryhmätoiminnassa. Toisaalta maahanmuuttajataustaisten nuorten keskinäisessä vuorovaikutuksessa eroavat syntyperät ja kielelliset taustat ovat harvoin merkityksellisiä erottelun välineitä. Erilaisista taustoista tulevien nuorten kohtaamisia nuorisotyön kentillä tarkastellut yhteiskuntatieteiden maisteri Antti Kivijärvi havaitsikin, että etnisyydellä on monenlaisia merkityksiä nuorten vertaissuhteissa.

Kivijärven tutkimustulosten mukaan etnisyyteen perustuvat rajanvedot liittyvät ensisijaisesti suomalaisen yhteiskunnan enemmistö-vähemmistö-suhteisiin, eivät niinkään syntyperiin tai kulttuurisiin eroihin. Useimmiten rajanvedoissa on kyse kantaväestön nuorten valmiiksi muodostuneista ja ulossulkevista kaveripiireistä sekä vähemmistöjä yhdistävästä keskinäisestä solidaarisuudesta. Toisaalta rajanvedot ovat osin tilannesidonnaisia. Ne muodostuvat eri tavoin riippuen muun muassa alueesta, ryhmien koostumuksista, paikallisista nuorisokulttuureista, nuorisotyön käytännöistä sekä ajoittain myös kulttuurisista eroista. Monin paikoin eronteot ja ennakkoluulot elävät nuorten arjessa rinnakkain kaveruuksien ja kiinnostuneisuuden kanssa.

Hauraat siteet eivät lisää maahanmuuttajataustaisten nuorten vapaa-ajanmahdollisuuksia

Etnisyyteen perustuvien rajanvetojen tilannesidonnaisuuden lisäksi yksittäiset nuoret ylittelevät niitä jatkuvasti. Esimerkiksi Suomessa pitkään asuneet ja kantaväestön nuorten kanssa seurustelevat maahanmuuttajataustaiset nuoret sekä kansainvälisten liittojen lapset muodostavat monenlaisia siteitä etnisyyden merkityksistä riippumatta.

Kantaväestön ja maahanmuuttajataustaisten nuorten välisistä siteistä valtaosa jää kuitenkin hauraiksi, etäisemmiksi tuttavuuksiksi. Läheisiä ystävyyksiä tai seurustelusuhteita on tutkimuksen perusteella niukemmin. Etäiset tuttavuudet jäävät usein liian hauraiksi, jotta ne lisäisivät maahanmuuttajataustaisten nuorten vapaa-ajan resursseja, kuten tietoa vapaa-ajan toiminnoista, mahdollisuuksia tutustua kolmansiin nuoriin tai madaltaisivat kynnyksiä uusiin vapaa-ajan tiloihin.

Etnisyyden merkitykset voivat korostua vapaa-ajan vuorovaikutuksessa

Kivijärven mukaan etnisyyteen perustuvat rajanvedot pysyvät monin paikoin yllä nuorisotyön kentillä. Etnisyyden merkitykset saattavat jopa korostua vapaa-ajalla nuorten valitessa paikkansa ja seuransa. Vapaa-ajan vuorovaikutus perustuu helposti etnisiin kategorisointeihin, kun taas oppilaitoksissa ja etenkin työpaikoilla ihmisillä on myös virallisempia asemia, joiden varassa verkostoja ja luottamusta voidaan rakentaa. Kivijärven mukaan maahanmuuttajataustaisten nuorten sosiaalista integraatiota eli kantaväestöön kiinnittyvien siteiden määrää ja intensiteettiä tulisikin tarkastella myös koulutusjärjestelmän ja työmarkkinoiden etnisen eriytymisen näkökulmasta.

Kivijärvi tarkasteli väitöstutkimuksessaan etnisyyden merkityksiä nuorten vertaissuhteissa suomalaisen nuorisotyön kentillä. Tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin etnisyyteen perustuvat rajanvedot määrittävät maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten kohtaamisia nuorisotyön kentillä, miten etnisyyteen perustuvat rajanvedot muotoutuvat eri alueilla ja erilaisissa nuorisotyön organisoimissa tiloissa sekä millä tavoin siteet kantaväestön nuoriin silloittavat maahanmuuttajataustaisten nuorten pääsyä uusien vapaa-ajan resurssien äärelle.

Tutkimusaineisto on kerätty osana monipaikkaista etnografiaa vuosina 2008–2011. Kivijärvi vieraili sekä nuorten vapaa-ajan tiloissa että nuorisotyöntekijöiden tapaamisissa ja koulutustilaisuuksissa. Etnografinen aineisto koostuu pääasiassa kenttäpäiväkirjoista sekä nuorten ja nuorisotyöntekijöiden haastatteluista. Lisäksi tutkimusaineistona ovat olleet vuonna 2005 eri puolilla Suomea tehdyt nuorten haastattelut.

YTM Antti Kivijärven sosiologian alan väitöskirja ”Etnisyyden merkityksiä nuorten vertaissuhteissa. Tutkimus maahanmuuttajataustaisten ja kantaväestön nuorten kohtaamisista nuorisotyön kentillä” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Anu-Hanna Anttila Turun yliopistosta ja kustoksena professori Leena Koski Itä-Suomen yliopistosta.

Antti Kivijärvi on kirjoittanut ylioppilaaksi Palokan lukiosta Jyväskylästä vuonna 2000. Hän on suorittanut yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa vuonna 2008. Kivijärvi on työskennellyt Joensuun ja Itä-Suomen yliopistoissa tutkijana ja nuorempana tutkijana vuosina 2008–2014. Tällä hetkellä hän on tutkijana Nuorisotutkimusseurassa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/vaitoskuvat.

Lisätietoja: Antti Kivijärvi, puh. 0400 624 689, antti.kivijarvi(at)nuorisotutkimus.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa