UEF väitös 19.9.: Mysteeriksi jäänyt aivoverenkiertohäiriö - selitys sittenkin sydämessä

Väitös kliinisen radiologian alalta

Väittelijä: LL Mikko Taina

Aika ja paikka: perjantai 19.9.2014 klo 12, Auditorio, Kuopion yliopistollinen sairaala, Puijonlaaksontie 2, Kuopio

Sydämen vasen eteiskorvake on suurentunut yli puolella potilaista, joiden aivoverenkiertohäiriön syytä ei ole kyetty selittämään, paljastaa lääketieteen lisensiaatti Mikko Tainan väitöskirjatutkimus. Vaikka aivoverenkiertohäiriöt kuluttavat terveydenhuollon resursseja enemmän kuin mikään muu valtimoperäinen sairaus, jää kattavista tutkimuksista huolimatta yli kolmannes aivoverenkiertohäiriöistä syntymekanismiltaan selvittämättömiksi. Aivoverenkiertohäiriöt ovat yleisin aikuisväestön vammaisuutta aiheuttava sairaus sekä maailman toiseksi yleisin kuolinsyy.

Aivoverenkirtohäiriöiden diagnostiikka nojaa kuvantamiseen

Väitöstutkimus pohjautui Kuopion yliopistollisen sairaalan ensiavussa vuosina 2005–2009 hoidettuihin äkillisen aivoverenkiertohäiriön saaneisiin potilaisiin. Tavanomaisen hoitokäytännön mukaan aivoverenkiertohäiriödiagnoosi perustuu tyypilliseen oirekuvaan sekä tietokonekerroskuvantamiseen, tietokonetomografiaan. Kuvantamistutkimuksella selvitetään, onko potilaan halvausoire seurausta aivo- tai kaulaverisuonitukoksesta vai aivojen sisäisestä verenvuodosta. Tukoksen ja vuodon erottaminen toisistaan on erityisen tärkeää, sillä väärin annettu hoito voi pahentaa oireita tai pahimmillaan johtaa potilaan kuolemaan. Viimeisen vuosikymmenen aikana tietokonetomografiaa on käytetty vuodon poissulkemisen lisäksi myös verisuonitukoksen paikantamiseksi aivo- ja kaulasuonialueelta.

Laajemmalla kuvausikkunalla lisätietoa sydämestä

Tainan väitöskirjatutkimuksessa tietokonetomografiakuvausaluetta laajennettiin kattamaan aivojen ja kaulasuonten ohella myös sydän. Kaikista aivo- ja kaulaverisuonitukoksista 15–30 prosenttia johtuu sydänperäisestä hyytymästä. Sydämestä peräisin oleva tukos muodostuu yli 90 prosentissa tapauksista vasemmassa eteiskorvakkeessa. Väitöstutkimuksessa arvioitiin vasemman eteiskorvakkeen tilavuutta aivoverenkiertohäiriöpotilailla. Suurentunut eteiskorvake voisi selittyä kohtauksittaisella eteisvärinällä tai olla itsenäinen riskitekijä aivoverenkiertohäiriölle. Eteisvärinä on merkittävin syy sydämen sisäisen verihyytymän muodostumiselle.

Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti potilaita, joilla perinteisin tutkimusmenetelmien ei kyetty selvittämään syytä aivoverenkiertohäiriölle. Tutkimus keskittyy erittäin tärkeään potilasryhmään, sillä kaikista aivoverenkiertoa estävistä tukoksista 30–40 prosenttia jää syntymekanismiltaan selvittämättömiksi. Tällä potilasryhmällä vasen eteiskorvake näytti olevan keskimäärin 67 prosenttia suurempi kuin terveellä vertailuryhmällä. Ero oli tilastollisesti erittäin merkittävä, vaikka potilaan vartalon koko ja eteiskorvaketta suurentavien taustasairauksien vaikutus huomioitiin.

Luotettavasti mitattava itsenäinen muuttuja

Väitöskirjassa tutkittiin lisäksi eteiskorvakkeen tilavuusmittausten luotettavuutta sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat eteiskorvakkeen suurentumiseen. Eteiskorvakkeen tilavuusmittaukset osoittautuivat toistettavuudeltaan erittäin luotettaviksi, eivätkä mittaustulokset olleet riippuvaisia mittaajasta. Eteiskorvakkeen suurentuminen näytti selittyvän erittäin heikosti aiemmin tunnetuilla riskitekijöillä. Tämä voi viitata eteiskorvakkeen suurenemisen olevan itsenäinen riskitekijä sydänperäisessä aivoverenkiertohäiriössä.

Lääketieteen lisensiaatti Mikko Tainan väitöskirja Left Atrial Appendage Volume in Acute Stroke tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on dosentti Kirsi Lauerma Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Ritva Vanninen Itä-Suomen yliopistosta.

Mikko Taina on syntynyt Kuusankoskella vuonna 1987, kirjoittanut ylioppilaaksi Kuusaan lukiosta vuonna 2006 ja suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa vuonna 2013. Taina erikoistuu kliiniseen radiologiaan Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja:

Mikko Taina, p. 040 8429 161, Mikko.Taina@kuh.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa