UEF väitös 2.3. Aivoverenkiertohäiriöiden valtimonsisäinen soluterapia vaatii vielä kehittämistä

Väitös neurotieteen alalta
Väittelijä: M.D. Lili Cui
Aika ja paikka: 2.3.2018 klo 12, CA102, Kuopion kampus

Soluterapia voi tuoda uusia mahdollisuuksia aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon, mutta sen parasta ja turvallisinta toteutustapaa ei vielä tiedetä. Lääkäri Lili Cuin kokeellisessa väitöstutkimuksessa selvitettiin luuytimestä eristettyjen mesenkymaalisten kantasolujen turvallisuutta ja kulkeutumista verenkiertohäiriöstä kärsivälle aivoalueelle valtimonsisäisen annostelun jälkeen. Tulokset osoittavat, että valtimonsisäiseen annosteluun liittyy vielä lukuisia ongelmia, jotka tulee ratkaista ennen mahdollisia potilaskokeita.

Aivoverenkiertohäiriöihin sairastuu Suomessa noin 24 000 henkilöä vuosittain. Suuri osa potilaista on työikäisiä. Aivoverenkiertohäiriöt ovatkin tärkein aikuisiän vammaisuuden syy, josta aiheutuu suuri rasite lähiomaisille ja yhteiskunnalle. On arvioitu, että noin 7 prosenttia terveydenhuollon kuluista kohdistuu aivoverenkiertohäiriöiden hoitoon. Syynä tähän on vaativa pitkäaikaishoito ja kuntoutus.

Tällä hetkellä ainoa akuutin aivoinfarktin hoitokeino on tukoksen poisto liuotushoidolla tai mekaanisesti, mutta se on aloitettava nopeasti oireiden alkamisen jälkeen ja siksi se soveltuu vain osalle potilaista. Toisaalta toiminnallisen kuntoutumisen edistämiseen on lupaavia uusia hoitomuotoja, joiden etuina ovat laaja terapeuttinen aikaikkuna ja mahdollisuus yhdistää hoito muihin kuntoutusmuotoihin. Erityisesti soluterapiaan liittyy paljon odotuksia ja sen tehosta on jo kokeellista näyttöä. Käytetyin annostelureitti on laskimonsisäinen infuusio, jossa suuri osa soluista päätyy kuitenkin keuhkoihin. Tämä ensikierron metabolia voidaan kiertää antamalla solut suoraan aivovaltimoon.

Väitöskirjatyössä käytettiin laser-Doppler -virtausmittausta, MRI-kuvantamista ja käyttäytymistestejä valtimonsisäisen soluannostelun turvallisuuden ja sivuvaikutusten arvioimiseksi koe-eläimillä. Valtimoon annostellut solut aiheuttivat mikrotukoksia, kudostuhoa ja käyttäytymismuutoksia. Osin sivuvaikutukset liittyivät soluannokseen ja injektionopeuteen ja todennäköisesti myös solujen käsittelyyn ja elinkelpoisuuteen ennen solusiirtoa. Soluvalmiste ja sen annosteluprosessi on optimoitava huolellisesti turvallisen ja tehokkaan valtimonsisäisen annostelun varmistamiseksi.

Väitöskirjatyössä selvitettiin myös solujen pintaproteiinin ITGA4:n merkitystä solujen kulkeutumisessa hoidettavaan kohteeseen ja aivokudokseen. ITGA4:ää yli-ilmentävien solujen kulkeutumista aivo-verisuoniesteen läpi seurattiin in vitro ja in vivo käyttämällä muun muassa intravitaalista mikroskopiaa ja SPECT/CT-kuvantamista. Yllättäen muokatut solut läpäisivät solukalvon laboratorio-olosuhteissa, mutta eivät koe-eläimillä. On todennäköistä, että solujen käyttäytymisen hiussuonissa määrää niiden koko eikä solujen välinen vuorovaikutus.

Valtimonsisäinen infuusio on tehokas tapa kohdentaa soluterapia verenkiertohäiriöstä kärsivään aivokudokseen ja olisi näin jopa yhdistettävissä liuotushoitoon, mutta on selvää, että lisänäyttöä turvallisuudesta tarvitaan.

Medical Doctor Lili Cuin neurotieteen alaan kuuluva väitöskirja Safety and homing of intracarotidly delivered mesenchymal stem cells for treating ischemic stroke (Valtimonsisäisen soluterapian turvallisuus ja solujen kulkeutuminen kokeellisessa aivoiskemiamallissa) tarkastetaan terveystieteiden tiedekunnassa. Vasta-väittäjänä tilaisuudessa toimii professori Mathias Hoehn Max Planck -instituutista ja kustoksena dosentti Jukka Jolkkonen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12719?encoding=UTF-8 

Lisätietoja:

Lili Cui, Itä-Suomen yliopisto, kliinisen lääketieteen laitos, neurologia, lili.cui (a) uef.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa