UEF väitös 2.6.: Tietyt suomen ja venäjän rakenne-erot haastavat simultaanitulkin

Itä-Suomen yliopiston tuore väitöstutkimus osoittaa, että suomen kielen yhdyssanoilla on merkittävä vaikutus simultaanitulkkauksen sujuvuuteen suomesta venäjään. Suomen kielen yhdyssanoja vastaa venäjän kielessä yleensä sanaliitto tai kokonainen lause. Mitä enemmän lähdekielisessä puheessa on yhdyssanoja, sitä enemmän simultaanitulkkauksessa on toistoja ja korjauksia.

Filosofian maisteri Olga Rouhe tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan suomen ja venäjän rakenne-erojen vaikutusta simultaanitulkkauksen sujuvuuteen. Yhdyssanojen lisäksi tutkimuksessa testattiin etumääritteisten rakenteiden vaikutusta tulkkauksen sujuvuuteen, mutta niiden vaikutusta ei todettu merkitseväksi.

Yhdyssanat ja etumääritteiset rakenteet ovat esimerkkejä ns. upotusrakenteista, joita yhdistää se, että päämerkitystä kantava pääsana on aina kyseisen rakenteen lopussa ja ne hidastavat ymmärtämisprosesseja. Lisäksi näitä rakenteita sisältävien kohtien simultaanitulkkausta vaikeuttaa niiden kääntyminen venäjässä juuri päinvastaisessa järjestyksessä.

Erikoisalojen viestintä- ja terminologiatyön opetus tärkeitä tulkkien koulutuksessa

Tutkimus paljastaa yhdyssanojen runsauden suomen kielessä merkittäväksi syyksi tulkkausten toistoihin ja korjauksiin. Lisäksi paljastui, että suurin osa epäsujuvuuksia aiheuttaneista yhdyssanoista on erikoisalojen (tietokone- ja hallintoalan) yhdyssanatermejä. Suomen kielelle on ominaista muodostaa uusia termejä nimenomaan yhdyssanojen avulla ja erikoisalan teksteissä termeillä on keskeinen merkitys viestin välittämisessä.

Tutkimus osoittaa, miten tärkeää tulkkien koulutuksessa ovat erikoisalojen viestinnän ja terminologiatyön opetus. Jokaiseen tulkattavaan tilaisuuteen on valmistauduttava lukemalla aihepiirin tekstejä ja miettimällä etukäteen vastineita nimenomaan yhdyssanatermeille. Tulkkaustilanteessa siihen ei ole juuri aikaa. Aikaa on vain aktivoida valmiiksi mietityt vastinehaut.

Etumääritteisten rakenteiden vähäistä vaikutusta tulkkauksen sujuvuuteen selitetään sillä, että suuri osa näistä rakenteista on melko lyhyitä, vain kolmen sanan pituisia, ja tulkki usein jättää tulkkaamatta sellaiset jaksot, joissa on runsaasti pitkiä etumääritteisiä rakenteita. Lisäksi tulkit soveltavat erilaisia tulkkausstrategioita vähentääkseen kognitiivista kuormitustaan.

Tutkimuksessa on tehty havaintoja muistakin kielellisistä piirteistä, joiden osoitettiin johtaneen lukuisiin epäsujuvuuksiin. Tällaiseksi yllättäväksi ryhmäksi nousivat lähdekielisten puheiden abstraktisanat. Abstraktisanat ovat epähavainnollisia ja kuulija tarvitsee usein laajempaa kontekstia abstraktisanan tulkintaa varten. Abstraktisanojen kohdalla simultaanitulkki tiedostamatta pyrkii kuuntelemaan melko pitkiä katkelmia puhetta ennen kuin pystyy valitsemaan oikean vastineen useista mieleen tulevista vaihtoehdoista. Seurauksena tulkki usein luettelee kyseisten abstraktisanojen mahdollisia vastineita peräkkäin. Abstraktisanaluokassa kyse ei siis ole suomen ja venäjän kielen rakenteellisista eroista, vaan eroista tavassa ilmaista abstrakteja asioita, yhteyksiä ja ominaisuuksia. Abstraktisanojen paljastuminen epäsujuvuuksien aiheuttajiksi osoittaa myös, että tulkkauksessa liikutaan rakenteiden ja merkityksen välittämisen jatkumolla.

Filosofian maisteri Olga Rouheen venäjän kielen ja kääntämisen alan väitöskirja Kielten rakenne-erojen vaikutus suomi–venäjä-simultaanitulkkauksen sujuvuuteen tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii emeritaprofessori Inkeri Vehmas-Thesslund Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Kemppanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11300?encoding=UTF-8

Lisätietoja:
Olga Rouhe, orouhe(at)gmail.com, p. 040 763 2374
Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa