UEF väitös 20.3.: Ylipainoon liittyvät riskitekijät kasautuvat jo lapsilla

Väitös lääketieteen alalta

Väittelijä: LL Anna Viitasalo

Väitösaika ja -paikka: perjantai 20.3.2015 kello 12, MS302, Medistudia, Kuopion kampus

Tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijät kasautuvat samankaltaisesti lapsilla ja eri-ikäisillä aikuisilla sukupuolesta riippumatta. Näiden riskitekijöiden kasauma sekä tietty PNPLA3 -geenin muunnos yhdessä ylipainon kanssa johtavat maksan rasvoittumiseen liittyvään maksa-arvojen kohoamiseen jo lapsilla, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava lääketieteen lisensiaatti Anna Viitasalon väitöstutkimus.

Lasten ylipaino on maailmanlaajuisesti merkittävä kansanterveysongelma. Ylipaino ja varsinkin lihavuus ovat yhteydessä metaboliseen oireyhtymään, jossa henkilöllä on useita tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijöitä. Näiksi riskitekijöiksi luetaan perinteisesti ylipaino ja keskivartalolihavuus, lihasten, rasvakudoksen ja maksan insuliiniherkkyyden heikkeneminen ja siihen liittyvä glukoosiaineenvaihdunnan häiriö, plasman haitallisten triglyseridirasvojen pitoisuuden nousu, plasman hyödyllisen HDL-kolesterolin pitoisuuden lasku sekä verenpaineen nousu. Metabolisen oireyhtymän on todettu olevan yhteydessä myös maksan rasvoittumiseen, jota yleinen PNPLA3 -geenin muunnos pahentaa.

Metabolisten riskitekijöiden kasauma samankaltainen eri ikäryhmillä

Viitasalon tutkimuksessa osoitettiin, että tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijät kasautuvat samankaltaisesti lapsilla ja eri-ikäisillä aikuisilla sukupuolesta riippumatta. Riskitekijöiden kasautumisessa keskivartalolihavuus painottui kuitenkin aikuisilla enemmän kuin lapsilla ja kohonnut verenpaine keski-ikäisillä miehillä enemmän kuin lapsilla ja vanhemmilla miehillä ja naisilla.

Riskitekijöiden kasautumista havaittiin kaiken ikäisillä ja ennakko-odotusten mukaisesti riskitekijöiden tasot olivat aikuisilla korkeammat kuin lapsilla. Riskitekijöiden kasautuminen lisäsi tyypin 2 diabeteksen, sydäninfarktin ja ateroskleroottisista valtimotaudeista johtuvien ennenaikaisten kuolemien riskiä aikuisilla.

Tutkimuksessa havaittiin, että lääketieteessä yleisesti käytettyjä tyypin 2 diabeteksen ja ateroskleroottisten valtimotautien riskitekijöiden raja-arvojakin matalammat riskitekijätasot ovat haitallisia, jos riskitekijöitä on useampia. Näiden sairauksien riskin arvioinnissa tulisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota useiden riskitekijöiden tasoihin. Kokonaisriskiä tulisi pyrkiä pienentämään ensisijaisesti lapsuusiässä aloitetuilla ja aikuisiässä jatkuvilla terveellisillä elämäntavoilla. Elämäntapamuutosten lisäksi lääkehoito voi olla tarpeen, jos riskitekijöiden tasot ovat korkeat.

Ylipainon ja geenimuunnoksen yhteisvaikutus nostaa maksa-arvoja lapsilla

Tutkimuksessa havaittiin myös, että plasman maksaentsyymipitoisuudet olivat ylipainoisilla tiettyä yleistä PNPLA3 -geenin muunnosta kantavilla lapsilla korkeampia kuin muilla lapsilla. Lisäksi jo kahden vuoden seurannan aikana maksa-arvot nousivat näillä lapsilla selvästi enemmän kuin muilla. Geenimuunnos ilman ylipainoa ei nostanut maksa-arvoja. Löydökset viittaavat siihen, että nimenomaan ylimääräisen kehon rasvapitoisuuden ja PNPLA3-geenin muunnoksen yhteisvaikutus aiheuttaa maksa-arvojen nousua jo lapsuusiässä. Myös ylipaino ja siihen liittyvien riskitekijöiden kasautuminen ilman geenin muunnosta olivat yhteydessä korkeampiin maksa-arvoihin, mutta geenin muunnos pahensi tilannetta merkittävästi. Tulosten kansanterveydellistä merkitystä korostaa se, että peräti 41 prosentilla lapsista oli kyseinen PNPLA3 -geenin muunnos ja noin 15 prosenttia lapsista oli ylipainoisia.

Kolme kuopiolaista väestöotosta

Väitöstutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä ja se perustuu pääasiassa Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC)- eli Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen, joka on käynnissä oleva elämäntapainterventiotutkimus 512 iältään 6–8-vuotiaan lapsen edustavassa väestöotoksessa. Väitöskirjassa hyödynnettiin myös keski-ikäisillä miehillä toteutetun Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) -seurantatutkimuksen sekä ikääntyvillä naisilla ja miehillä toteutetun Dose Responses to Exercise Training ( DR ´ s EXTRA) - elämäntapainterventiotutkimuksen aineistoja.

Lääketieteen lisensiaatti Anna Viitasalon lääketieteen alan väitöskirja” Clustering of Cardiometabolic Risk Factors, Liver Enzymes and PNPLA3 Polymorphism with Special Reference to Children” (Kardiometabolisten riskitekijöiden kasautuminen, maksaentsyymit ja PNPLA3 polymorfismi lapsilla) tarkastetaan perjantaina 20.3.2015 klo 12 Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa Medistudian auditoriossa MS302. Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Kirsi Pietiläinen Helsingin Yliopistosta ja väitöstilaisuuden valvojana professori Timo Lakka Itä-Suomen yliopistosta.

Anna Viitasalo on syntynyt Siilinjärvellä vuonna 1983 ja kirjoittanut ylioppilaaksi Siilinjärven lukiosta vuonna 2002. Hän valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Kuopion yliopistosta vuonna 2009.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja:

Anna Viitasalo, lääketieteen lisensiaatti, Biolääketieteen yksikkö, puh. 040-4194017; anna.viitasalo@uef.fi

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus – The Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study

http://www.uef.fi/fi/biolaaketiede/lasten-liikunta-ja-ravitsemus ja www.lastenliikuntajaravitsemus.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa