UEF väitös 21.6.: Intertekstuaalinen, käsiteanalyyttinen sekä kieli- ja käännöstieteellinen analyysi Andrei Platonovin pienoisromaanista Kotlovan

Väitös venäjän kielen ja kulttuurin alalta

Väittelijä FL Vassili Bouilov

Aika ja paikka: 21.6. klo 12, sali AG100, Agora-rakennus, Joensuun kampus

Väitöstilaisuuden kielet: venäjä ja englanti  

Filosofian maisteri Vassili Bouilov tarkastelee väitöskirjatutkimuksessaan Andrei Platonovin pienoisromaanin Kotlovan ( Monttu), erityispiirteitä ja käännösprosessin tekstuaalisia haasteita . Platonov on merkittävä kirjailija ja tunnustettu ilmiö Neuvostoliiton ajan venäläisessä kirjallisuudessa. Toisin kuin Orwell tai Zamjatin , Platonov asui ja kirjoitti olemassa olevassa utopistisessa ja totalitaarisessa järjestelmässä , jota hän sekä allegorisesti että avoimesti arvosteli kirjallisissa teoksissaan. Sysäyksen tälle tutkimukselle antoi Platonovin kieli, joka on mielenkiintoinen hänen ainutlaatuisen idiosynkraattisen tyylinsä vuoksi. Platonovin pienoisromaani Monttu , joka on yksi hänen ontologiansa ja kypsän tyylinsä edustavimpia esimerkkejä, on kirjoitettu 20-30 luvun vaihteessa ja julkaistu Venäjällä ensimmäistä kertaa vasta 1980-luvun lopulla. Monttua voidaan pitää esimerkkinä genren dualismista ja erityisestä kokemuksesta kietoa samaan teokseen Utopia ja Anti-Utopia, niiden kirjallisessa vuorovaikutuksessa, integraatiossa ja yhteen törmäyksessä.

Analyysissa tarkastellaan pienoisromaanin ja sen keskeisten elementtien käsitteellisen kontekstin intertekstuaalista toimivuutta sekä tekstin kielen ja tyylin analyysia . Monttu on vuorovaikutuksessa muihin teksteihin , muut Platonovin suorasanaiset ja runolliset tekstit mukaan lukien. Tämä prosessi voidaan määritellä termillä intertekstuaalisuus , joka merkitsee tekstin suhdetta toiseen tekstiin . Platonovin hahmoja voidaan pitää "koekaniineina”, joiden avulla hän esitteli ideoita kokeillen niitä fiktiivisen tekstin symbolisessa tilassa. Montun tekstissä Platonovin varhaisten teosten ja muiden kirjallisuuslähteiden symboliikka muunnetaan käsitteellisesti uudeksi täysimittaiseksi semiotiikkajärjestelmäksi. Platonovin maailmassa henkinen ja aineellinen ovat vuorovaikutuksessa ja kaikella on yhteinen käsitteellinen merkitys.  

Montussa Platonovin kieli tarjoaa palapelin, joka on kieliopillisesti ”rikki” ja joka muodostaa Utopian ja Anti-Utopian sekoitetun kielen. Platonov esittelee tarkoituksellisesti tekstinsä lukuisat semanttiset ja syntaktiset muodonmuutokset. Analyysin tavoitteena on tunnistaa eräitä Platonovin idiosynkraattista tyyliä edustavia kielen käytön keinoja. Osittainen kieltäytyminen venäjän kirjakielen normien noudattamisesta antaa Platonoville mahdollisuuden laajentaa sanan perinteisen käytön kehyksiä ja uusien aistimusten syntyessä laajentaa myös koko kerronnan ilmaisua.

Yksi Platonovin kielen pääpiirteistä on Neuvostoliiton aikakauden tyypillisten elementtien pohdinta. Tämä utopian kvasikieli voidaan erottaa venäjän kirjakielen ”liitetiedostoksi”: se on luotu poikkeukselliseen tarkoitukseen tietyssä poliittisessa ja ideologisessa ympäristössä. Käyttämällä tätä kvasikieltä groteskin tavoin Platonov kritisoi Utopian autoritarisuutta ja taistelee sitä vastaan. Tämä kieli on peräisin julistuksista ja määräyksistä, iskulauseista ja propagandajulisteista –    kätevä kieli uuden "ihanteellisen yhteiskunnan" julistamiselle. Luonnollinen kognitiivinen prosessi ja ajatusten luominen korvataan rajoitetulla joukolla i deologisia, kommunikatiivisia ja behavioristisia kliseitä.

Tutkimuksen tarkoituksena on myös analysoida yksityiskohtaisesti Montun englanninkielistä käännöstä (The Foundation Pit), jonka Thomas Whitney teki vuonna 1973. Platonovin kompleksisen maailman sekä koodatun ja käsittämättömän kielen vuoksi hänen teoksiaan on usein pidetty silmiinpistävinä esimerkkeinä "kääntymättömistä” teksteistä. Tässä tutkimuksessa pyritään arvioimaan, onko olemassa tehokasta mekanismia tällaisen tekstin kääntämiseksi sekä sitä, millaista käännösstrategiaa Whitney käyttää tässä tapauksessa. Yksi analyysin tärkeimmistä tavoitteista on yrittää rakentaa metodologinen "silta" tuleville kääntäjille kohti helpompaa päätöksentekoprosessia heidän kääntäessään "kääntymättömiä" tekstejä.

Filosofian lisensiaatti Vassili Bouilovin venäjän kielen ja kulttuurin alaan kuuluva väitöskirja Idiostil' Andreja Platonova: intertekstual'no-konceptual'nyj i lingvoperevodovedčeskij aspekty (na materiale povesti "Kotlovan") (Andrei Platonovin idiosynkraattinen tyyli: intertekstuaalinen, käsiteanalyyttinen sekä kieli- ja käännöstieteellinen analyysi pienoisromaanista Kotlovan.) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori Hans Günther Bielefeldin yliopistosta Saksasta ja kustoksena professori Hannu Kemppanen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11482?encoding=UTF-8

Lisätietoja:
Vassili Bouilov, p. 041 453 9704, vassili.bouilov(at)uef.fi
 

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa