UEF väitös 22.5.: Lasten osallisuutta varhaiskasvatuksessa pitäisi lisätä

Väitös kasvatustieteen, erityisesti varhaiskasvatuksen, alalta

Väittelijä: FM Päivi Virkki

Aika ja paikka: 22.5.2015 klo 12, Sampo-Sali, Savonlinnan kampus

Filosofian maisteri Päivi Virkin varhaiskasvatuksen alaan kuuluvassa väitöstutkimuksessa selvitettiin millaiset ovat lasten kokemukset omasta toimijuudestaan ja osallisuudestaan sekä millaisina kasvattajat kokevat lasten toimijuuden ja osallisuuden varhaiskasvatuksessa. Tutkimuksen aihe on merkityksellinen ja ajankohtainen, sillä esiopetuksen uudet perusteet sekä uusi varhaiskasvatuslaki korostavat lasten osallisuutta. Tutkimus antaa eväitä varhaiskasvatuksen suunnitteluun ja kehittämiseen.

Tutkimus osoitti, että perinteiset sukupuoliroolit ja -erottelut elävät ja ilmenevät edelleen jo pienten lasten ajattelussa. Lapset kokevat leikin ja ulkoilun sekä informaalin eli arkielämän oppimisen omimpina toimintoina. Kasvattajien tulisi tiedostaa lasten osallisuus laajemmin, oppia osallistamaan lapsia myös perustoiminnoissa, työssä, opetuksessa, juhlissa ja retkillä siten, että lapset kokisivat leikinomaisen, luontevan, vapauttavan, iloisen ja toiminnallisen osallisuuden ja yhteyden omaan elämäänsä, itseensä ja toisiinsa.

Tulosten mukaan lasten osallisuus on riippuvainen siitä, millaisia toimijoita lasten ajatellaan olevan. Lapset voidaan nähdä kasvattajien toiminnan kohteina, ympäristöstä ohjautuvina toimijoina, yhdenvertaisina toimijoina toistensa ja kasvattajiensa kanssa sekä omaehtoisina toimijoina. Nämä toimijuuden ulottuvuudet eivät ole toisiaan poissulkevia vaan ovat keskenään tasa-arvoisia ja toisiaan täydentäviä ja käytännössä toisiinsa lomittuneina.

Lasten osallisuus ja osallisuuden aste ovat erilaisia kullakin edellä mainituilla neljällä toimijuuden ulottuvuudella. Lapset kasvattajien toiminnan kohteina -ulottuvuudelle on ominaista, että lapsilla on vain vähän valtaa ja yhdenvertaista vuorovaikutusta kasvattajien kanssa. Kasvattajat ovat määräävässä asemassa. Kasvattajat seuraavat ja arvioivat lasten kehitystä ja käyttäytymistä. He myös ylläpitävät ja valvovat yleistä järjestystä. Kun lapset ovat ympäristöstä ohjautuvia, he voivat toimia kohtalaisen vapaasti ja omaehtoisesti käyttäen välineitä, tiloja sekä aikaa kasvattajien asettamissa rajoissa. Lapset yhdenvertaisina toimijoina -ulottuvuutta kuvaa tasavertainen vuorovaikutus lasten sekä kasvattajien kesken. Lapsilla yksistään on vähemmän subjektiivista valtaa, mutta osallistumismahdollisuuksien kautta he pääsevät osalliseksi yhteiseen päätöksentekoon. Lasten toiveita ja ideoita kuullaan. Kun lapset ovat omaehtoisina toimijoita, on heillä runsaasti itsenäistä päätäntävaltaa.

Osallisuus liittyy myös osallistamiseen, jolla tarkoitetaan lapsen mukaan ottamista johonkin yhteiseen. Lasten osallisuudella ja osallistavalla vuorovaikutuksella on myös yhteiskunnallinen funktio, joka on yhteydessä demokratiakasvatukseen.

Lasten kokema omaehtoinen suunnittelu ja toiminnan tietoinen muovaaminen rajautuivat ennen muuta leikkiin, ulkoiluun sekä vapaisiin ja itsenäisiin tilanteisiin muun muassa opetuksessa. Haastatellut lapset eivät aina olleet tietoisia omasta roolistaan toiminnan muovaajina muissa varhaiskasvatuksen menetelmäalueisiin liittyvissä tilanteissa. Myöskään kasvattajat eivät aina näyttäneet tunnistavan sitä, että lasten keskinäinen vuorovaikutus ja omaehtoisuus muokkaavat toimintaa . Lapset korostivat osallisuuden yhteisöllisyyttä, mutta kasvattajat sen yksilöllisiä elementtejä. Erityisesti pojat vaikuttivat omalla käyttäytymisellään päiväkodin toimintaan, vaikka heidän aktiivisuutensa ja omaehtoisuutensa eivät aina ilmenneetkään rakentavalla tavalla. Päiväkodin toiminnan rakenteet ja sukupuolittunut kulttuuri tuottavat eriarvoisuutta ja siten rajoittavat lasten mahdollisuuksia ja valintoja.

FM Päivi Virkin väitöskirja Varhaiskasvatus toimijuuden ja osallisuuden edistäjänä tarkastetaan filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii emeritusprofessori Isto Ruoppila Jyväskylän yliopistosta ja kustoksena professori Ulla Härkönen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/ajassa/vaitoskuvat

Lisätietoja :
Päivi Virkki,
paivivirkki(at)gmail.com p. 040 356 6097

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa