UEF väitös 22.8. Tyytymättömyys elämään, masennus ja masennuslääkkeiden käyttö voivat haitata luuston terveyttä

Väitös sosiaalifarmasian alalta

Väittelijä: Proviisori Päivi Rauma

Aika ja paikka: 22.8.2015 klo 12, Snellmania SN201, Kuopion kampus

Tyytymättömyys elämään, vakava masennus ja masennuslääkkeiden käyttö ovat yhteydessä alempaan luuntiheyteen ja luuntiheyden heikkenemiseen, osoittaa proviisori Päivi Rauman Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Osteoporoosi ja siitä johtuvat murtumat ovat kasvava terveysongelma varsinkin ikääntyneillä. Vakavimpia ovat lonkkamurtumat, jotka voivat johtaa pitkäaikaiseen vuodelepoon ja heikentää merkittävästi terveydentilaa. Lisäksi masennus ja muut mielenterveysongelmat ovat yleistyneet ja masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt kaikkialla maailmassa. Sekä masennuksen että sen lääkityksen on todettu vaikuttavan haitallisesti luun tiheyteen, mutta aihe vaatii lisätutkimuksia. Mekanismi näiden välillä on monimutkainen ja epäselvä. Väitöskirjan tavoitteena oli tutkia, ovatko masennus, tyytymättömyys elämään tai masennuslääkkeiden käyttö yhteydessä alempaan luun tiheyteen, ottaen huomioon myös monet sekoittavat tekijät, joilla on tähän vaikutusta. Ilmoitetun masennuslääkkeiden käytön paikkansapitävyys selvitettiin vertaamalla sitä apteekista ostettujen lääkkeiden rekisteriin.

Käytetty aineisto on peräisin kahdesta laajasta seurantatutkimuksesta: Kuopion Osteoporoosin vaaratekijät ja ehkäisy -tutkimuksesta (OSTPRE) vaihdevuosi-iän ylittäneille naisille sekä Australian Geelongin Osteoporoositutkimuksesta (GOS), jossa mukana oli miesväestöä. Luuntiheysmittaukset suoritettiin molemmissa tutkimuksissa. Elämäntyytyväisyyden vaikutusta luuhun selvitettiin sekä poikkileikkaustutkimuksella että kymmenen vuoden pitkittäistutkimuksella, johon osallistui yli tuhat naista. Masennuslääkkeiden vaikutuksia luuhun selvitettiin viiden vuoden seurantatutkimuksella ja siihen osallistui lähes 2 000 naista. Lisäksi tutkittiin psyyken- ja masennuslääkkeiden käytön ilmoittamista verraten sitä apteekista ostettuihin lääkkeisiin. Miehistä vajaa tuhat oli mukana tutkimuksissa, joissa selvitettiin vakavan masennuksen jaksojen ja masennuslääkkeen käytön vaikutusta luuhun poikkileikkaustutkimuksina.

Elämäntyytyväisyys ja sen paraneminen vähensivät luukatoa vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla, kun taas sairaalahoidot masennuksen vuoksi lisäsivät luukatoa. Samalla tavoin toistuvat vakavat masennusjaksot olivat yhteydessä alempaan ranteen ja koko kehon luuntiheyteen miehillä.

Lisääntynyttä luukatoa oli havaittavissa naisilla, jotka käyttivät trisyklisiä masennuslääkkeitä sekä serotoniinin takaisinoton estäjiä. Lisäksi lisääntynyttä luukatoa havaittiin myös muiden masennuslääkkeiden ali- ja normaalipainoisilla käyttäjillä, joilla paino oli pudonnut jakson aikana. Miehillä masennuslääkkeiden käytön havaittiin olevan yhteydessä alempaan luuntiheyteen ja ultraäänellä mitattuihin luuarvoihin ainoastaan niillä henkilöillä, jotka eivät olleet ylipainoisia.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että tutkittavan oma ilmoitus psyykenlääkkeiden käytöstä on riittävän luotettava ainoastaan kun kyseessä on säännöllinen käyttö. Rekisteriaineisto on parempi valinta, kun lääkkeen käyttö on epäsäännöllistä tai kun kyseessä ei ole vakava sairaus.

Tulosten pohjalta sekä vakava masennus että lievemmät oireet, kuten tyytymättömyys elämään näyttäisivät olevan haitallisia luun terveydelle. Lisäksi osteoporoosin riski tulee ottaa huomioon masennuslääkkeitä määrätessä. Masennuksen ehkäiseminen, sen havaitseminen ja riittävä lääkehoito ovat tärkeitä myös alentuneen luuntiheyden ehkäisemiseksi sekä miehillä että naisilla.

Proviisori Päivi Rauman väitöskirja Associations between life satisfaction, depression, antidepressant use, and bone (Elämäntyytyväisyyden, masennuksen ja masennuslääkkeiden käytön yhteys luustoon) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Markku Heliövaara Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Helsingistä ja kustoksena toimii professori Risto Honkanen Itä-Suomen yliopistosta.

Päivi Rauma on syntynyt vuonna 1986 Vetelissä. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 2005 Vetelin lukiosta ja suorittanut proviisorin tutkinnon Itä-Suomen yliopistossa, Kuopiossa vuonna 2010.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/8629?encoding=UTF-8

Lisätietoja: Päivi Rauma, Itä-Suomen yliopisto, Terveystieteiden tiedekunta, Sosiaalifarmasia & Kliininen tutkimuskeskus, Luu- ja rustotutkimusyksikkö, p. 040-8425823, prauma@student.uef.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa