UEF väitös 25.5.: Erityisen tuen oppilaat omaa sankaritarinaansa luomassa

Väitös erityispedagogiikan alalta

Väittelijä KM Juuso Pursiainen

Väitösaika ja -paikka: 25.5.2018 klo 12, sali AT100, Agora-rakennus, Joensuun kampus

Kasvatustieteen maisteri Juuso Pursiaisen väitöstutkimus osoittaa, että vahvuuslähtöisellä ja oppilaan sosiaalisten ja emotionaalisten kehittymistarpeiden pohjalta luodulla tukimallilla voidaan tukea yläkoulun oppilaan kasvua ja kehitystä. Pursiaisen tuore väitöskirja antaa uutta tietoa vahvuuslähtöisen tukimallin kehittämisprosessista kouluyhteisöön sekä sen vaikuttavuudesta neljän oppilaan tapauksissa.

Vahvuuslähtöinen kasvatus

”Nyt on sinun vuorosi loistaa.” Näillä Juha Tapion laulunsanoilla voidaan kuvata vahvuuslähtöistä kasvatusta, jossa ei märehditä lapsen taitamattomuutta tai ongelmia vaan korostetaan hänen vahvuuksiaan ja onnistumisiaan. Kansainvälisissä ja suomalaisissa tutkimuksissa on 2000-luvulla painotettu yhä enemmän vahvuuslähtöistä kasvatusta. Samoin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan vahvuuslähtöisyyttä oppilaan kasvun ja kehityksen tukena. Suomessa ei kuitenkaan ole aiemmin kehitetty eikä tutkittu vastaavanlaista vahvuuslähtöistä ja oppilaan sosiaalisten ja emotionaalisten kehittymistarpeiden pohjalta luotua tukimallia. Tukimallin kehittämisen lähtökohtana oli muodostaa oppilaiden kasvatukseen osallistuneista kasvattajista kasvuyhteisö kehittämään vahvuuslähtöistä tukimallia ja tukemaan oppilaiden sosiaalista ja emotionaalista kehittymistä.

Voltti-tukimalli oppilaan kehityksen tukena

Erityisluokanopettaja Pursiainen on luonut väitöstutkimuksessaan Voltti-tukimallin, jonka avulla voidaan tukea erityisen tuen oppilaan sosioemotionaalista kompetenssia, vahvuuksien ja onnistumisten havainnoimista sekä myönteisen minäkäsityksen rakentamista. Tukimallia voivat soveltaa kasvattajat kotona, päiväkodissa, koulussa ja harrastuksissa. Kehitetty Voltti-tukimalli ohjaa kasvattajia arvioimaan oppilasta ja antamaan palautetta hänelle myönteisellä ja rakentavalla tavalla. Oppilas harjoittelee itse asettamaan omia tavoitteita, arvioimaan niiden toteutumista sekä kehittämään toimintaansa kasvattajien tuella. Tukimalli on kustannuksiltaan edullinen tapa tukea lapsen sankaritarinan rakentamista. Jokainen onnistunut sankaritarina on 1,2 miljoonan euron arvoinen, mikä on opetusministeriön arvion mukaan yhden syrjäytyneen hinta yhteiskunnalle.

Tukimallin tuen yhteys oppilaiden kehitykseen

Pursiainen tutki Voltti-tukimallin merkitystä neljälle erityisen tuen oppilaalle haastatteluiden, kyselyiden ja havainnointien avulla koulupäivien aikana puolentoista vuoden ajan vuosina 2014 – 2015. Tutkimustulosten mukaan Voltti-tukimallin tuella oli yhteyttä oppilaiden sosioemotionaalisen kompetenssin kehittymiseen. Kahden oppilaan kohdalla kehittyminen tapahtui nopeammin, kahden kohdalla hitaammin ja kehittyminen oli vähäisempää. Tukimallin avulla on mahdollista tukea oppilaiden kasvua ja kehitystä systemaattisesti koulutyöskentelyn ohessa oppilaiden kasvuyhteisön toimijoiden yhteistyön avulla. Tutkimusten mukaan tulevaisuuden yhteiskunnassa korostuvat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot. Näitä taitoja oppilaat harjoittelivat viikoittain tukimallin avulla. Voltti-tukimalli ohjaa kasvattajaa luomaan lapsen tai nuoren kanssa myönteistä tulevaisuuden tarinaa, jossa he molemmat voivat olla yhdessä sankareita.

Kasvatustieteen maisteri Juuso Pursiaisen erityispedagogiikan tieteen alaan kuuluva väitöskirja ”Kumpi oli positiivine? Hyvä vai huono?” Vahvuuslähtöisen ja oppilaan sosioemotionaalista kompetenssia tukevan mallin luominen kouluyhteisöön tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii apulaisprofessori Risto Hotulainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Leena Holopainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/13067?encoding=UTF-8

Lisätietoja:
Juuso Pursiainen, juuso.pursiainen(at)gmail.com, p. 050 355 8217
Yhteystietoja ei saa julkaista

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa