UEF väitös 25.9.: Kolmannen maan kansalaisen työnteon ja -teettämisen lainsäädäntö on paikoin tulkinnanvaraista

Väitös rikos- ja prosessioikeuden alalta
Väittelijä: HTM Heikki Kallio
Väitösaika- ja paikka: perjantai 25.9. klo 12.00, AT100, Agora, Joensuun kampus
 
Suomen ja Euroopan unionin lainsäädännöt ovat monikerroksisia ja tulkinnanvaraisia kolmannen maan kansalaisen luvattomaan työntekoon ja -teettämiseen liittyvissä rikoksissa, osoittaa hallintotieteiden maisterin  Heikki Kallion  väitöstutkimus.

Kolmannen maan kansalaisen eli Euroopan unionin ja Euroopan talousalueen ulkopuolisen kansalaisen luvallisen ja luvattoman työnteon sääntely jakautuu useiden eri lakien välille. Kallion tutkimuksen mukaan lainsäädännön monikerroksisuus ja tulkinnanvaraisuus vaikeuttaa rangaistavan ja rankaisemattoman menettelyn välisen rajan hahmottamista, mistä voi muodostua käytännön ongelmia lainsoveltamistilanteissa. Esimerkiksi työnantaja ja työntekijä eivät välttämättä tiedä kaikissa tilanteissa, missä rangaistavuuden raja tosiasiassa kulkee. Epäselvissä tilanteissa työnantajan tulisikin kääntyä toimivaltaisen viranomaisen puoleen selvittäessään rangaistavan ja rankaisemattoman menettelyn välistä rajaa.

Kallion väitöstutkimuksen tekee ajankohtaiseksi maahanmuuttoon ja ulkomaisen työvoiman käyttöön liittyvä vilkas keskustelu. Väitöksen teemaa ei ole juurikaan käsitelty rikosoikeustieteessä.

Ulkomaalaislakia täsmennettävä

Kolmannen maan kansalaisen luvallista ja luvatonta työntekoa käsitellään Suomen ulkomaalaislain säännöksissä. Ulkomaalaisen maassa oleskeluoikeudesta säädetään kansallisen ulkomaalaislain lisäksi Euroopan unionin tasolla.

Heikki Kallion väitöskirjan keskiössä olevat rikossäännökset löytyvät sekä rikoslaista että ulkomaalaislaista. Väitöskirja sovittaa yhteen ulkomaalaisen työntekijän luvattomaan työntekoon liittyvät keskeiset rikosoikeuden, ulkomaalaisoikeuden ja työoikeuden säännökset.

Lakien soveltamisongelmat korostuvat Kallion tutkimuksen mukaan erityisesti rangaistavuuden alan edellytyksiä ja rikosvastuun kohdentamista määriteltäessä. Ulkomaalaisen luvattomaan työntekoon liittyvissä rikoksissa esimerkiksi toimeksiantajan rikosvastuu on kohdistettavissa eri tavalla riippuen siitä, pidetäänkö toimeksiantajan menettelyä luvattoman ulkomaisen työvoiman käyttönä vai työnantajan ulkomaalaisrikkomuksena. Rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta voi sen sijaan seurata, että joissakin tilanteissa toimeksiantajan menettely voi tippua lievemmin rangaistavaksi työnantajan ulkomaalaisrikkomukseksi. Väitöstutkimus osoittaakin, että tiettyjen tutkimuksessa käsiteltyjen säännösten sanamuotoja olisi syytä muuttaa tai täsmentää.


Tyyppitapausluokitus helpottaa lainsoveltamista

Heikki Kallio on luonut väitöskirjassaan ulkomaalaislain säännösten pohjalta luvattoman työnteon ja työnteettämisen tyyppitapausluokituksen.

Tyyppitapausluokituksen tarkoituksena on osoittaa, miten ulkomaalaislaissa säädettyjä ulkomaalaisen oleskeluun ja työntekoon liittyviä säännöksiä voidaan rikkoa. Näin helpotetaan laillisen ja luvattoman työnteon ja työnteettämisen hahmottamista konkreettisissa lainsoveltamistilanteissa. Toisaalta tyyppitapausluokittelu ohjaa ja edesauttaa muun muassa konkreettisten tekojen vahingollisuuden sekä tekijöiden tahallisuuden arviointia.

HTM Heikki Kallion rikos- ja prosessioikeuden alan väitöskirja ”Rangaistava menettely ja rikosvastuu kolmannen maan kansalaisen luvattomaan työntekoon liittyvissä rikoksissa” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori  Jussi Tapani  Turun yliopistosta ja kustoksena professori  Matti Tolvanen  Itä-Suomen yliopistosta.

Kallio on suorittanut hallintotieteiden maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa vuonna 2009. Hän on työskennellyt yliopisto-opettajana syksyllä 2013 sekä nuorempana tutkijana syksyllä 2014 ja talvella 2015 Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella.

  Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa:  https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/8680?encoding=UTF-8

Lisätietoja: Heikki Kallio, heikki.kallio(at)uef.fi.

Yhteystietoja ei saa luovuttaa eteenpäin.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa