UEF väitös 26.5.: Uutta tietoa Alzheimerin taudin varhaiseen diagnostiikkaan

Väitös psykologian alalta

Väittelijä PsL Teemu Paajanen

Väitösaika ja -paikka: 26.5. klo 12, MD100-sali, Mediteknia-rakennus, Kuopion kampus

Alzheimerin taudin varhaista tunnistamista voidaan tarkentaa neuropsykologisten kokonaispistemäärien avulla. Kognitiiviset kokonaispistemäärät erottelevat yksittäisiä testejä ja rakenteellista magneettikuvantamista tarkemmin alkavasta Alzheimerin taudista (AT) kärsivät henkilöt terveistä verrokeista jo vuosi ennen sairauden diagnoosia. AT:n varhaisessa tunnistamisessa on kuitenkin hyödyllistä käyttää useampia eri menetelmiä, sillä magneettikuvantamisesta saadut tulokset ennustavat myöhempää sairastumista AT:iin. Muun muassa nämä selviävät psykologian lisensiaatti Teemu Paajasen väitöstutkimuksesta.

Alzheimerin tauti (AT) on yleisin etenevä muistisairaus, mutta sen tunnistamiseen ei ole olemassa yksittäistä biologista diagnostista testiä. Lievästä kognitiivisesta heikentymästä (eng. MCI) kärsivillä henkilöillä on kohonnut riski AT:iin sairastumiselle. AT:n varhainen tunnistaminen on tärkeää, koska nykyisillä lääkkeillä voidaan lievittää oireita ja ylläpitää päivittäistä toimintakykyä.

Väitöstutkimuksessaan Teemu Paajanen tutki CERAD-kognitiivisen tehtäväsarjan ja rakenteellisen magneettikuvauksen (MRI) uudenlaisia sovelluksia MCI:n ja alkavan AT:n tunnistamisessa.

– Tutkimuksessa selvisi, että CERAD-kokonaispistemäärien erottelevat alkavasta AT:sta kärsivät henkilöt terveistä verrokeista 87–89 prosentin sensitiivisyydellä ja 84–86 prosentin spesifisyydellä jo vuosi ennen kliinistä diagnoosia. Erottelutarkkuus oli selvästi parempi kuin yksittäisillä osatesteillä tai laajasti kliinisesti käytetyllä MMSE-testillä. Tutkimuksessa käytetyt kognitiiviset testit olivat myös yleisesti MRI-tuloksia parempia erottelemaan MCI:stä ja AT:sta kärsivät henkilöt verrokeista, mutta aivoalueiden tilavuudet ennustivat hieman testejä tarkemmin MCI-henkilöiden sairastumista Alzheimerin tautiin.

Varhaiseen Alzheimerin tautiin liittyvät aivomuutokset

Aivojen sisemmän ohimolohkon rakenteiden, erityisesti hippokampuksen, surkastuminen on tyypillinen alkavaan AT:iin liittyvä aivomuutos. Nyt tehdyn väitöstutkimuksen tulokset viittaavat kuitenkin siihen, että myös tiettyjen muiden aivoalueiden (mm. amygdala ja caudate -tumakkeiden) tilaavuudet voivat olla jopa hippokampuksen kokoa parempia ennustamaan MCI-henkilöiden sairastumista AT:iin. Väitöstutkimus toi lisäksi uutta tietoa hyvin varhaiseen AT:iin liittyvien aivokuoren paksuuden muutosten yhteydestä kognitiiviseen suoriutumiseen.

– Havaitsimme CERAD-kokonaispistemäärien olevan yhteydessä aivokuoren paksuuteen varsin tarkasti samoilla aivoalueilla, jotka ohentuvat varhaisessa AT:ssa. Saatu tulos tukee pistemäärien biologista validiteettiä varhaisen AT:n arvioinnissa.

Diagnostinen tarkkuus paranee kun tapahtumamuistia tutkitaan monipuolisesti

Tapahtumamuistin heikentyminen on tyypillinen AT:n kognitiivinen ensioire. Nyt tehdyn tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että tapahtumamuistin arviointi kannattaa tehdä monipuolisesti.

-Kehitimme CERAD-testistöön myös kaksi uutta episodisen muistin yhteispistemäärää, jotka sisältävät paitsi kielellisen aineksen viivästettyä mieleen palauttamista ja tunnistamista myös näönvaraisen aineksen muistamista. Nämä muistin kokonaispistemäärät osoittautuivat kliinisessä MCI-henkilöiden seuranta-aineistossa tarkimmiksi menetelmiksi ennustamaan myöhempää AT:iin sairastumista.

Tulokset sovellettavissa kliiniseen käyttöön

CERAD-tehtäväsarja on Suomessa laajasti perusterveydenhuollossa käytössä oleva menetelmä ja se kuuluu Käypä hoito -suosituksen mukaisiin muistisairausepäilyn perusselvitykseen yli 60-vuotiailla. Paajasen väitöstutkimuksen tuottamat tulokset ovatkin näin ollen helposti sovellettavissa myös kliiniseen käytäntöön.

– Suhteellisen yksinkertaisilla kliiniseen käyttöön sovellettavilla kognitiivisten yhteispistemäärien määrityksillä voidaan parantaa CERAD-testistön ominaisuuksia varhaisen Alzheimerin taudin tunnistamisessa. CERAD:n kokonaispistemäärät osoittautuivat lisäksi MMSE-testiä luotettavammiksi arvioitaessa kognitiivista suoriutumista seurannassa. Tämäkin on tärkeä löydös, sillä muistisairauksien varhainen tunnistaminen vaatii usein seurantatietoa myös kognition osalta.

Psykologian lisensiaatti, neuropsykologian erikoispsykologi Teemu Paajasen väitöskirja CERAD Neuropsychological Battery and Structural Magnetic Resonance Imaging in the Detection of Mild Cognitive Impairment and Prodromal Alzheimer’s Disease (CERAD-kognitiivinen tehtäväsarja ja magneettikuvantaminen lievän kognitiivisen heikentymän ja varhaisen Alzheimerin taudin tunnistamisessa) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii dosentti Mira Karrasch Åbo Akademista ja kustoksena professori Hannu Räty Itä-Suomen yliopistosta.

Teemu Paajanen on syntynyt vuonna 1981 Savonlinnassa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 2000 Punkaharjun lukiosta ja valmistui psykologian maisteriksi vuonna 2008 Jyväskylän yliopistosta. Psykologian lisensiaatiksi ja neuropsykologian erikoispsykologiksi Paajanen valmistui vuonna 2016 Itä-Suomen yliopistosta. Teemu Paajanen on aiemmin työskennellyt Itä-Suomen yliopiston Aivotutkimusyksikössä tutkijapsykologina ja Kuopion kaupungin sairaalassa vt. neuropsykologina. Vuodesta 2012 alkaen hän on toiminut Työterveyslaitoksen johtavana psykologina Helsingissä.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/11297?encoding=UTF-8

Lisätietoja:
teemu.paajanen(at)ttl.fi
p. 043 8250 389
Yhteystietoja ei saa julkaista

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa