UEF väitös 26.6.: Ihmisen istukkaperfuusio on avuksi sikiön altistumisen arvioinnissa

Väitös toksikologian alalta

Väittelijä: Proviisori Vesa Karttunen

Aika ja paikka: Pe 26.6.2015 klo 12, Canthia CA100, Kuopion kampus

Sikiö altistuu kohdussa lukemattomille aineille istukan kautta. Proviisori Vesa Karttusen väitöstutkimuksessa kaikki tutkitut sikiölle toksiset aineet kulkeutuivat istukan läpi, vaikka kulkeutumisnopeudessa aineiden välillä oli eroja. Pääasiallisena tutkimusmallina työssä oli istukkaperfuusio, jossa istukkakudosta pidetään toimintakykyisenä laboratoriossa keinotekoisen verenkierron avulla. Tutkimus vahvisti käsitystä istukkaperfuusion hyödyllisyydestä sikiön altistumisen tutkimisessa. Istukat luovutettiin tutkimukseen synnyttäneiden äitien luvalla vuosina 2006–2014 Kuopion yliopistollisesta sairaalasta.

Sikiön altistumista on vaikea tutkia

Sikiön altistumista ympäristön aineille voidaan selvittää määrittämällä pitoisuuksia muun muassa napaverestä tai sikiön hiuksista. Kokeellinen tutkimus ihmisellä on vaikeampaa. Raskaana olevia naisia ei voi tahallisesti altistaa mahdollisesti sikiötoksisille ympäristön vierasaineille tai uusille lääkeaineille. Paras kokeellinen menetelmä sikiön altistumisen tutkimiseen on ihmisen istukkaperfuusio, jossa käytetään synnyttäjiltä saatuja istukoita. Tässä menetelmässä istukkakudoksen rakenne säilyy ja sitä voidaan pitää laboratoriossa toimintakykyisenä useita tunteja. Ihmisistukan käyttöä puoltavat merkittävät erot istukan rakenteessa ja toiminnassa eri eläinlajien välillä.

Ihmisen istukkaperfuusiomenetelmää kehitetään edelleen

Istukkaperfuusiomenetelmä on vaikea tutkimusmenetelmä, joka vaatii pitkän perehdytyksen ja työlle omistautumisen. Suomessa menetelmää käytetään vain parissa laboratoriossa ja muualla maailmassa aktiivisia istukkaperfuusiolaboratorioita on harvassa. Perfuusiomenetelmän kehittäminen toksisuustestinä on vielä kesken. Menetelmän suurimmat rajoitukset ovat istukoiden saatavuus ja perfuusioiden epäonnistuminen synnytyksen läpi käyneen kudoksen pettäessä. Väitöstutkimukseen sisältyivät Kuopiossa yhdeksän vuoden aikana tehdyn yli sadan onnistuneen perfuusion taustatiedot ja tulokset. Työssä saatiin selville, että synnytystavalla, istukan iällä tai painolla ei ollut merkitystä perfuusion onnistumiseen. Sen sijaan tutkimuksessa havaittiin, että istukkaperfuusioissa kontrolliaineena käytetyn antipyriinin kulkeutuminen istukan läpi hidastui lasketun ajan jälkeen syntyneissä istukoissa.

Äidin tupakointi vaikuttaa istukkaan

Sikiöaikaisen altistumisen seurauksena voi olla epämuodostumia, fyysisiä ja psyykkisiä kehityshäiriötä sekä syöpää, joka ilmenee myöhemmin elämän aikana. Alkoholin käyttö raskausaikana on aivan liian yleistä, vaikka alkoholin sikiöhaitat tunnetaan laajalti. Väitöstyössä havaittiin, että neljän tunnin perfuusion aikana etanoli ei vaikuttanut muiden aineiden kulkeutumiseen istukan läpi. Vuonna 2013 Suomessa raskaana olevista naisista 16 prosenttia tupakoi alkuraskauden aikana, ja heistä yli puolet jatkoi tupakointia läpi raskauden. Väitöstutkimus osoitti, että tupakasta ja muusta savusta peräisin oleva polysyklinen aromaattinen hiilivety, bentso(a)pyreeni, aktivoituu istukassa. Perfusoidusta istukkakudoksesta löydettiin DNA:han sitoutunutta syöpää aiheuttavaa bentso(a)pyreenin aineenvaihduntatuotetta.

Vesa Karttunen on syntynyt vuonna 1980 Leppävirralla ja asuu nykyisin Siilinjärvellä. Hän on suorittanut ylioppilastutkinnon vuonna 1999 Varkauden lukiossa sekä farmaseutin tutkinnon vuonna 2003 ja proviisorin tutkinnon vuonna 2006 Kuopion yliopistossa.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/ajassa/vaitoskuvat

Lisätietoja: Proviisori Vesa Karttunen, vesa.karttunen (at) uef.fi, p. 040 7402521

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Osoitelähde: Terveystoimittajat ry

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa