UEF väitös 27.8.: Ruokohelven viljely turvemailla hillitsee hiilidioksidipäästöjä

Väitös ympäristötieteen alalta

Väittelijä: FM Niina Tavi

Aika ja paikka: 27.8.2014, klo 12, Tietoteknia, TTA auditorio, Kuopion kampus

FM Niina Tavin väitöskirjatyössä tutkittiin maaperän hiilidioksidin lähteitä sekä eri mikrobiryhmien merkitystä hiilen kierrossa käytöstä poistuneella turvetuotantoalueella, jolla viljeltiin ruokohelpeä. Tutkimuksen mukaan monivuotisen ruokohelven viljely ei lisännyt turpeen hajoamista ja siten hillitsi turvemaiden hiilidioksidipäästöjä. Uusia isotooppimenetelmiä hyödyntämällä saatiin selville, että maaperän mikrobiryhmistä sienet hyödyntävät tehokkaimmin tuoretta kasviperäistä hiiltä.

Luonnontilaiset suot ovat merkittäviä hiilivarantoja. Noin puolet Suomen soista on ojitettu metsätaloutta, maataloutta ja turpeen tuotantoa varten, jolloin suot muuttuvat hiilinieluista hiilen lähteiksi ja lisäävät näin ilmakehän hiilidioksidikuormitusta. Maanviljelytoimenpiteet, kuten kyntäminen, kalkitus ja lannoitus lisäävät hiilen katoa turpeesta. Monivuotisten kasvien viljely yksivuotisten vilja- ja heinäkasvien sijaan voisi olla yksi keino vähentää hiilen katoa viljellyistä turvemaista, mutta tutkimustietoa tästä on vähän.

Tulokset rohkaisevat tutkimaan monivuotisten kasvien viljelyä

Ruokohelpi on Suomen oloihin hyvin soveltuva monivuotinen ruohokasvi, jota voi hyödyntää bioenergian tuotannossa. Ruokohelven viljely ei ole lisääntynyt siinä määrin kuin vielä muutama vuosi sitten odotettiin, mutta ruokohelvellä saavutetut tulokset kannustavat tutkimaan muiden monivuotisten kasvien hyödyntämistä. Tämä väitöskirjatutkimus oli osa suurempaa kokonaisuutta, jossa selvitettiin ruokohelpiviljelmän kasvihuonekaasutaseita sekä niihin vaikuttavia tekijöitä vuosien 2003–2011 aikana Linnansuolla Joensuussa. Merkittävä osa väitöskirjatyötä oli myös hiilen isotooppeihin perustuvien menetelmien testaus ja kehitys.

Tutkimuksessa eriteltiin ruokohelpiviljelmän maaperän hiilidioksidilähteitä. Kasvukauden aikana hiilidioksidi oli pääosin peräisin mikrobien hajottamasta kasviperäisestä hiilestä sekä juurihengityksestä. Ruokohelven viljely ei lisännyt turpeen hajoamista ja siitä aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä. Monivuotisten kasvien viljely turvemailla voi siis hillitä näiden maiden hiilivarantojen häviämistä.

Ruokohelven viljely lisää mikrobien aktiivisuutta

Lisäksi tutkimuksessa määritettiin ruokohelven viljelyn vaikutuksia entisen turvetuotantoalueen maaperän mikrobeihin sekä eri mikrobiryhmien roolia hiilen kierrossa. Ruokohelven viljely lisäsi mikrobibiomassan määrää ja mikrobien aktiivisuutta, koska mikrobit voivat helpommin hyödyntää kasveista peräisin olevaa tuoretta hiiltä kuin turpeen sisältämää hiiltä. Monivuotisten kasvien viljely voi suosia sienten kasvua maassa. Sienten rooli maaperän hiilen kierrossa on merkittävä, koska ne ovat tärkeimpiä tuoreen hiilen hajottajia. Lisäksi ne tuottavat hitaasti hajoavia hiiliyhdisteitä, mikä edesauttaa hiilen sitoutumista maahan.

Filosofian maisteri Niina Tavin väitöskirja Soil Carbon Cycling and Microbial Dynamics in Boreal Organic Soil Cultivated with a Perennial Crop tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä on professori Hana Šantrůčková Etelä-Böömin yliopistosta Tšekistä ja kustoksena professori Pertti Martikainen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painokelpoinen kuva löytyy osoitteesta: http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Niina Tavi, p. 050 3458 051, niina.tavi (at) uef.fi

Puhelinnumeroa ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio

Tilaa