UEF väitös 27.9.: Miksi potilaskansio on nopeampi kuin tietokone?

Väitös tietojenkäsittelytieteen alalta

Väittelijä: FM Marika Pentikäinen

Aika ja paikka: 27.9.2014 klo 12, Tietoteknia, Auditorio TTA, Kuopion kampus

Kun työpaikoille hankitaan ohjelmistoja, keskitytään usein vain ohjelmiston teknisiin hienouksiin ja yksityiskohtiin. Kun ohjelmisto on asennettu, saatetaan kuitenkin huomata, että työnkulku on erilaista kuin ennen ohjelmiston hankintaa. Työntekijät mukauttavat työtapansa ohjelmiston vaatimuksiin kukin parhaaksi katsomallaan tavalla. Jopa ohjelmiston hyödylliset ominaisuudet voivat jäädä käyttämättä. Näin tapahtuu siksi, että työtoiminnan muutoksia ei suunniteltu ohjelmistohankinnan yhteydessä.

FM Marika Pentikäisen tutkimus osoittaa, että työtoiminta eli työn sujuvuus on mahdollista ottaa huomioon tietojärjestelmähankkeissa. Toimintalähtöinen tietojärjestelmien kehittämismalli tuotettiin ja testattiin vuosina 2001–2013 terveydenhuollon tietojärjestelmähankkeissa, joita olivat PlugIT-, ZipIT- ja OmaHyvinvointi-hanke. Kehittämiskohteina olivat esimerkiksi kotihoito, äitiyshuolto, röntgenosasto ja potilastietojärjestelmä.

Itä-Suomen yliopiston ja Savonia-ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän eri hankkeissa tuottaman kehittämismallin perusajatus on, että työtä ja työssä tarvittavaa tietojärjestelmää tarkastellaan ja mallinnetaan yhtä aikaa samaan kaavioon. Näin työn ja tietojärjestelmän kehittämistarpeet on mahdollista nähdä samanaikaisesti. Mallintaminen tehdään niin, että kaavioita pystyy kommentoimaan sekä työntekijä että ohjelmiston kehittäjä, parhaassa tapauksessa yhteistyössä. Vaikka ensisijainen tavoite voi olla tietojärjestelmävaatimusten kirjaaminen, mallin avulla voidaan kiinnittää huomiota työteon kehittämiseen. Esimerkiksi röntgenosaston työntekijöiden kanssa mallinnetut nyky- ja tavoitetilakuvaukset ennen ohjelmiston käyttöönottoa mahdollistivat sen, että työntekijät pystyivät yhdessä suunnittelemaan ohjelmiston myötä muuttuvaa työtoimintaansa.

Katso taakse ja vaikuta tulevaan

Väitöskirjassa tarkastellaan ja analysoidaan toimintalähtöisen tietojärjestelmien kehittämismallin luomista vuosien 2001–2013 aikana. Analyysissä tunnistetaan vaiheita ja niissä erillaisia keinoja edistää kohteena olevaa mallia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että menetelmäkehityksen historian analysointi on tulevan kehityksen mahdollistaja eli kehittämismallin vaiheiden arvioiminen 12 vuoden ajalta on avainasemassa. 

Menetelmäkehityksen kulmakiviä tämän analyysin valossa näyttäisi olevan: tarve, tutkiminen, testaus ja moniammatillinen yhteistyö. Todellinen tarve uudelle menetelmälle toimii koko prosessin motiivina. Olemassa olevien teorioiden tutkiminen antaa uusia näkökulmia kehitteillä olevaan menetelmään. Menetelmän eri versioiden testaus erilaisissa ympäristöissä auttaa puolestaan näkemään kehitetyn menetelmän käyttökelpoisuuden. Lisäksi moniammatillisen tiimin yhteistyö mahdollistaa näkökulmien yhdistelyn, mikä on tarpeen erityisesti kehitettäessä tieteenaloja yhdistävää menetelmää, kuten tässä tutkimuksessa.

Filosofian maisteri Marika Pentikäisen väitöskirja Co-Development of Work and Information Systems - An Analysis of the Construction of the Activity­Driven ISD Methodology in 2001–2013 (Työn ja tietojärjestelmien yhteiskehittäminen - Analyysi ADISD-menetelmän kehittämisestä vuosina 2001–2013) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Sampsa Hyysalo Aalto-yliopistosta ja kustoksena professori Matti Nykänen Itä-Suomen yliopistosta.

Lisätietoja: Marika Pentikäinen p. 040 3552 090, marika.pentikainen@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa