UEF väitös 29.5.: Uusia hoitovaihtoehtoja imunesteturvotukseen ja alaraajan hapenpuutteeseen

Väitös molekulaarisen lääketieteen alalta

Väittelijä: LK Krista Honkonen

Aika ja paikka: 29.5.2015 klo 12, Mediteknian auditorio, Kuopion kampus

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettavassa lääketieteen kandidaatti Krista Honkosen väitöskirjatutkimuksessa esitellään uusia geeniterapiaa hyödyntäviä hoitovaihtoehtoja esimerkiksi syöpähoidosta johtuvaan imunesteturvotukseen ja alaraajojen ahtauttavaan valtimotautiin liittyvään hapenpuutteeseen. Kasvutekijähoidon avulla onnistuttiin palauttamaan vaurioitunut imusuonisto toimintakuntoiseksi tutkimusta varten kehitetyssä isoeläinmallissa. Lisäksi osoitettiin, että useiden verisuonten kasvua säätelevien tekijöiden yhtäaikainen aktivoiminen johtaa uusien verisuonten kasvuun ja parantaa hapenpuutteesta kärsivän lihaksen rasituksen jälkeistä energia-aineenvaihduntaa.

Uusia hoitomuotoja tarvitaan

Imunesteturvotus eli lymfedeema on elämänlaatua heikentävä sairaus, jossa imusuonten vajaatoiminta johtaa imunesteen kertymiseen raajoihin ja niiden huomattavaan turpoamiseen. Länsimaissa imunesteturvotus kehittyy yleensä syöpäleikkauksen tai sädehoidon haittavaikutuksena, mutta sen syynä voi olla myös geneettinen virhe tai infektio. Parantavaa hoitoa ei ole tarjolla, vaan oireita lievittämään käytetään päivittäistä kompressiohoitoa.

Verisuonten toiminnanvajaus puolestaan liittyy sydän- ja verisuonitauteihin. Näistä taudeista kärsivät potilaat ovat yhä iäkkäämpiä ja monisairaampia, mikä rajoittaa nykyisten kajoavien hoitotoimenpiteiden käyttöä.

Näin ollen molempien tautikokonaisuuksien hoidossa on tarvetta vaihtoehtoisille hoitomuodoille.

Geeniterapia uudissuonten kasvattamiseksi

Geeniterapian avulla voidaan stimuloida sekä uudisverisuonten kasvua kudoksen hapensaannin parantamiseksi että uudisimusuonten kasvua nesteen kuljettamiseksi pois turvotusalueelta. Tutkimuksessa käytettiin adenoviruksesta muokattua geeninkuljetinta tunnettujen imu- ja verisuonikasvutekijöiden lyhytkestoiseen yli-ilmentämiseen halutussa kudoksessa. Hoitogeeneinä käytettiin verisuonen endoteelin kasvutekijäperheeseen kuuluvia VEGF-C- ja VEGF-D-kasvutekijöitä, joiden on aikaisemmin osoitettu saavan aikaan imusuonten uudiskasvua pieneläimissä, sekä hapenpuutteessa ilmentyviä HIF-transkriptiotekijöitä, jotka vaikuttavat useisiin verisuonten uudismuodostusta sääteleviin tekijöihin, mukaan lukien VEGF-A:han.

VEGF-C:n ja VEGF-D:n adenovirusvälitteisellä yli-ilmentämisellä pystyttiin kasvattamaan runsas imusuoniverkosto imutievaurioalueelle, mikä johti myös imunestekierron parantumiseen. HIF-transkriptiotekijöillä puolestaan saatiin aikaan verisuonten uudiskasvua hapenpuutteesta kärsivässä takaraajassa, ja tämän seurauksena hapenpuutteisen jalan energiavarastot palautuivat paremmin rasituksesta.

Potilastutkimus suunnitteilla

Väitöskirjatyössä esiteltyä imusuonikasvutekijähoitoa testataan pian ihmisillä. Kuluvana vuonna on tarkoitus käynnistää vaiheen I/II kliininen tutkimus, jossa selvitetään yhdistetyn adenovirusvälitteisen VEGF-C-geeninsiirron ja imusolmukesiirron turvallisuutta ja tehoa potilailla. Yhdistelmähoidosta toivotaan lymfedeemaan parantavaa hoitoa, jolla imunesteturvotuksen perimmäinen syy eli vaurioitunut imusuonisto voitaisiin korjata.

Lääketieteen kandidaatti Krista Honkosen molekulaarisen lääketieteen alaan kuuluva väitöskirja Adenoviral Gene Therapy for the Stimulation of Neovessel Growth – New Treatment Strategies for Lymphedema and Peripheral ischemia (Adenovirusvälitteinen geeniterapia uudissuonten kasvattamiseksi – uusia hoitomenetelmiä lymfedeemaan ja alaraajaiskemiaan) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti ja kardiologian erikoislääkäri Mikko Savontaus Turun yliopistosta ja kustoksena akatemiaprofessori Seppo Ylä-Herttuala Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/ajassa/vaitoskuvat

Lisätietoja: Krista Honkonen, p. 0505924598, krista.honkonen (at) uef.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa