UEF väitös 30.1.: Koira-allergiatutkimuksesta uusia mahdollisuuksia siedätyshoidon kehittämiseksi


Väitös immunologian alalta

Väittelijä: LL Aino Rönkä

Aika ja paikka: 30.1.2015 klo 12, CA201, Kuopion kampus

Koira-allergeeneja kohtaan syntyvät T-soluvasteet ovat pääsääntöisesti heikkoja, mutta eroavat voimakkuudeltaan ja laadultaan merkittävästi koira-allergisten ja terveiden henkilöiden välillä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava LL Aino Röngän väitöstutkimus. Tutkimus täydensi tietoja koira-allergeenien sisältämistä ihmisen T-soluja aktivoivista alueista. Yksi tällainen alue, joka sisältyy koiran lipokaliiniallergeeni Can f 4:n rakenteeseen, osoittautui potentiaaliseksi allergian siedätyshoidon kehittelyyn.

Koiran lipokaliiniallergeenit, kuten muutkin eläinperäiset hengitystieallergeenit, ovat yleisiä allergian aiheuttajia. Perifeerisessä veressä esiintyvillä T-imusoluilla eli T-soluilla tiedetään olevan keskeinen rooli allergisen immuunivasteen muodostumisessa, mutta tarkoista T-soluaktivaatiomekanismeista allergeenialtistuksen aikana tiedetään kuitenkin vielä varsin vähän. Väitöstutkimuksen tavoitteena oli tutkia koira-allergisten ja terveiden koehenkilöiden T-soluvasteita kahta koiran lipokaliiniallergeenia (Can f 1 ja Can f 4) kohtaan ja tarkentaa siten allergisen immuunivasteen syntyyn liittyviä mekanismeja. Lisäksi tutkimuksessa analysoitiin näiden allergeenien sisältämiä T-soluja aktivoivia alueita eli T-soluepitooppeja ja arvioitiin niiden potentiaalia allergian siedätyshoidossa.

Koira-allergeeni muistuttaa ihmisen kyynelproteiinia

Tutkimuksessa koiran pääallergeenin Can f 1:n havaittiin stimuloivan heikosti ihmisen T-soluja. Havainto perustui siihen, että allergeenille spesifiset T-soluvasteet muistuttivat voimakkuudeltaan ja laadultaan vasteita, jotka olivat spesifisiä rakenteeltaan samankaltaiselle ihmisen omalle kyynellipokaliinille, mutta selvästi heikompia kuin virusantigeenia kohtaan syntyneet T-soluvasteet. Lisäksi yhdelle Can f 1-allergeenin epitoopeista luotiin sarja peptidianalogeja eli peptidejä, jotka sisälsivät yhden aminohapon muutoksen epitoopin luonnolliseen rakenteeseen nähden. Näillä peptideillä stimulointi johti T-soluvasteen voimistumiseen in vitro, mikä viittaa siihen, että T-solut tunnistavat luonnollisen Can f 1-epitoopin vain heikosti. Tämä voi selittää allergeenin heikkoa kykyä aktivoida ihmisen T-soluja, mikä puolestaan saattaa ohjata immuunijärjestelmää allergian kehittymistä suosivaan suuntaan.

Koira-allergisilla ja terveillä on erilaiset T-soluvasteet

Kun koira-allergisten ja terveiden kontrollihenkilöiden T-soluvasteita verrattiin, allergisilla havaittiin kahdeksan kertaa enemmän allergeenispesifisiä T-muistisoluja terveisiin nähden. Lisäksi allergisten potilaiden T-soluvaste oli voimakkaampi ja painottui enemmän allergiselle immuunivasteelle ominaisen Th2-tyypin suuntaan. Terveiden koehenkilöiden soluvasteissa oli puolestaan havaittavissa piirteitä immuunivastetta vaimentavasta regulatoristen T-solujen aktivaatiosta.

Allergian siedätyshoidon kehittäminen

Siedätyshoidossa muokataan allergista immuunivastetta antamalla allergeeniuutetta kasvavin annoksin ihon alle useiden vuosien ajan. Siedätyshoitoa voisi olla mahdollista tehostaa käyttämällä allergeeniuutteiden sijaan lyhyitä allergeenien osia, peptidejä, jotka sisältävät T-soluja aktivoivia alueita. Yksi koiran Can f 4-allergeenin sisältämä epitooppialue, Can f 446-64osoittautui väitöskirjatutkimuksessa tässä suhteessa erityisen lupaavaksi, sillä se kykeni aktivoimaan spesifisiä T-soluja 90 prosentilla tutkituista Can f 4-allergisista koehenkilöistä.

Lääketieteen lisensiaatti Aino Röngän immunologian alaan kuuluva väitöskirja Human T Cell Responses to Dog Lipocalin Allergens - Prospects for Allergen Immunotherapy (Ihmisen T-soluvaste koiran lipokaliiniallergeeneja kohtaan, näkökohtia siedätyshoidon kehittämiseksi) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii tutkimusprofessori Harri Alenius Työterveyslaitokselta ja kustoksena dosentti Tuomas Virtanen Itä-Suomen yliopistosta.

Aino Rönkä on syntynyt vuonna 1987 Savonlinnassa. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi Savonlinnan Lyseon lukiosta vuonna 2006 ja valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Itä-Suomen yliopistosta vuonna 2012.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja:

Aino Rönkä, aino.liukko(at)uef.fi, p.0505690982

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa