UEF väitös 5.6.: Kasvukeskusvetoinen aluepolitiikka on eriyttänyt syrjäisiä alueita entisestään

Väitös maantieteen alalta

Väittelijä: FM Olli Lehtonen

Väitösaika ja -paikka: perjantai 5.6. klo 12.00, C2, Carelia, Joensuun kampus

Tuore väitöstutkimus osoittaa, että kasvukeskusten kehitys leviää heikosti valtaosaan Suomesta. Aluepolitiikassa on kuitenkin jo puoli vuosisataa tuettu nimenomaan kasvukeskuksia ja uskottu, että niiden menestys leviää laajalti myös ympäröiville alueille. Tutkimuksen havainnot väestökehityksestä kuitenkin osoittavat selkeästi, että vain pieni osa alueista hyötyy kasvukeskuksista. Suurin osa alueista on riippuvaisia paikallistalouden kehityksestä. Filosofian maisteri Olli Lehtosen mukaan Suomessa olisikin tarvetta uudenlaiselle aluepoliittiselle ajattelulle.

– Tarvitaan muutoksia aiempiin toimintatapoihin, joissa on keskitytty vahvistamaan kasvukeskuksien elinvoimaisuutta ja tiedostamatta nakerrettu menestymisen eväitä näiden keskusalueiden ulkopuolella, Lehtonen sanoo.

Lehtonen keskittyi väitöstutkimuksessaan harvaanasuttujen alueiden kehitykseen Suomessa. Hän käytti työssään uudenlaisia geospatiaalisen analyysin ja spatiaalisen aineistoanalyysin menetelmiä, jotka antoivat uutta tietoa aluekehitysprosesseista Suomessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin aluekehitystä ohjaavaa ajallista, sekä tilaan liittyvää spatiaalista riippuvuutta, joista ei ole aiemmin ollut yksityiskohtaista tutkimustietoa.

– Näin myös yritykset tasapainottaa kehitystä ovat osin epäonnistuneet.

Syrjäseutujen kehitysongelmat ovat syviä ja pysyviä

Aluekehityksessä ajallinen ja tilaan liittyvä spatiaalinen riippuvuus vahvistavat toisiaan ja samalla eriyttävät alueiden kehitystä. Aluekehityksen ajallinen riippuvuus lisää todennäköisyyttä kehityksen lukkiutumiseen ja spatiaalinen riippuvuus puolestaan saa aikaan kehityksen ryvästymistä maantieteellisesti. Tämänkaltainen aika-tila riippuvuus osoittaa, että harvaanasuttujen syrjäseutujen kehitysongelmat ovat syviä ja pysyviä.

Aluekehityksen prosessien uusimmassa tutkimuksessa painotetaan, että kasvu välittyy valikoivasti maantieteellisessä tilassa. Välittymisessä on kyse siitä, miten alueet kytkeytyvät kasvualueisiin. Mikäli alueet jäävät kasvualueiden toiminnallisuuden ulkopuolelle, voi niille syntyä kehitysongelma. Tällöin keskushakuisen kasvun ulottumattomissa olevan paikallisen kehityksen edellytykset heikkenevät, vaikka tarve taantuvan tai pysähtyneen kehityssuunnan kääntämiselle kasvaa.

Kehitysongelma voi ajallisten ja tilaan liittyvien riippuvuuksien myötä johtaa pitkäaikaiseen ja lukkiutuvaan sekä maantieteellisesti ryvästyvään ja laajenevaan taantumiskierteeseen. Kehitysongelmat eivät rajoitu vain sosioekonomisiin tekijöihin, kuten tuloihin tai työttömyyteen. Ne heijastuvat myös kehityseroja ylläpitäviin tekijöihin, kuten syrjäisillä alueilla asuvien alkoholin kulutukseen tai yleiseen sairastavuuteen.

Uhka myös biotalouden kehitykselle?

Aluekehityksen aikaan ja tilaan liittyvä riippuvuus on todellinen uhka myös syrjäisimpien alueiden luonnonvarojen, työvoiman ja asumismahdollisuuksien hyödyntämiselle. Taantuvan kehityskierteen myötä esimerkiksi työvoiman määrä on vähentynyt voimakkaasti muuttoliikkeen seurauksena. Väestörakenteessa tämä riippuvuus säilyy pitkälle tulevaisuuteen luonnollisen väestönkasvun alentumisena. Esimerkki tämänkaltaisen kehityksen mahdollisista uhkakuvista löytyi 1960-luvun Pohjois-Karjalasta, jolloin maakunnan raja-alueiden metsät olivat talouskäytön ulkopuolella. Tämänkaltainen kehitys uhkaakin Lehtosen mukaan biotalouden kehitystä, jonka työvoimaresurssit sijaitsevat enenevässä määrin kasvukeskuksien ulkopuolella. Kasvukeskuksien runsaampi työvoima ei hakeudu biotaloutta tukeville aloille.

Aluepolitiikkaa on räätälöitävä paikallisten ehtojen mukaan

Syrjäiset seudut sijaitsevat usein kasvukeskusten vaikutusten ulottumattomissa ja niiden sijainti on tutkimuksen perusteella myös haitallinen. Aluekehittämisessä ja -politiikassa onkin Lehtosen mukaan tarvetta uusille lähestymistavoille. Avaimet alueellisen eriytymisen torjumiseen löytyvät monipaikkaisuudesta ja alueiden vaihtelevien ominaisuuksien hyödyntämisestä.

– Kehittämispolitiikkojen pitää ottaa aikaisempaa paremmin huomioon paikalliset kilpailuedut, mahdollisuudet ja olosuhteet. Toimenpiteet pitää räätälöidä näiden ehtojen mukaisesti koko maassa.

FM Olli Lehtonen maantieteen alaan kuuluva väitöskirja Space-time dependence in regional development tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Tommi Inkinen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Markku Tykkyläinen Itä-Suomen yliopistosta.

Olli Lehtonen on suorittanut filosofian maisterin tutkinnon Joensuun yliopistossa vuonna 2007. Vuodesta 2008 lähtien Lehtonen on työskennellyt tutkijana Itä-Suomen yliopistossa, Kansainvälisessä soveltavan systeemianalyysin instituutissa ja Kymenlaakson ammattikorkeakoulussa. Nykyisin hän toimii tutkijana ja tiimiesimiehenä maaseutupolitiikan ja maaseudun tutkimuksen tiimissä Luonnonvarakeskuksessa.

Väitöskirja on sähköisenä osoitteessa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1765-2/urn_isbn_978-952-61-1765-2.pdf

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/fi/ajassa/vaitoskuvat

Lisätietoja: Olli Lehtonen, puh. 040 827 7574, olli.lehtonen(at)luke.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna