UEF Väitös 5.9.: Otsonitutkimusta tärkeällä maanviljelysalueella Intiassa

Väitös biologian alalta

Väittelijä: MSc Ashutosh Pandey

Aika ja paikka: 5.9.2015, 12.00, N100, Natura, Joensuun kampus

Indo-Gangesin tasanko on Intian niin sanottu leipäkori, eli tärkeä maanviljelysalue. Koska tämä tiheään asuttu alue kärsii alati kasvavasta ilmansaastekuormasta, tässä väitöstutkimuksessa tehtiin katsaus otsonitutkimuksen tilaan Intiassa ja selvitettiin alailmakehän otsonin merkitystä alueen tärkeisiin viljelykasveihin. Tutkimuksessa käytettiin apuna EDU (etyleenidiurea) -kemikaalia, jolla osa kasveista suojattiin haitallisilta otsonivaikutuksilta. Otsonivaikutusten selvittämiseksi tehtiin kenttäkokeita paikallisilla sinappi-(Brassica campestris L.) ja riisilajikkeilla (Oryza sativa L.), joista kasvukauden aikana seurattiin kasvua, fysiologisia ja biokemiallisia vasteita sekä satoa.

Tulokset osoittavat otsonintutkimuksen tarpeellisuuden Indo-Gangesin tasangon alueella Intiassa, koska vallitseva otsonitaso alensi satoa molemmilla kasvilajeilla. 18 testatusta riisilajikkeesta vain seitsemän osoittautui soveltuvan hyvin korkean otsonin alueelle, ja tämän vuoksi otsonikestävien lajikkeiden tunnistaminen ja valinta on tarpeen Intian ruokaturvan kannalta.

EDU:n suojaava vaikutus kasveissa tapahtui pääasiassa antioksidanttipuolustuksen lisääntymisen kautta. Kasvin kehitysvaihe vaikutti antioksidanttien ilmenemiseen. Voimakkaimmat vasteet EDU-käsittelyissä todettiin lipidien peroksidaatiossa, superoksididismutaasin ja katalaasin aktiivisuuksissa (kasvullinen vaihe), ja askorbaatin ja glutationin määrissä (kukintavaihe), kun kasvit altistuivat korkeille otsonitasoille. Nämä parametrit ovat siis parhaita indikaattoreita, kun otsoninkestäviä sinappi- tai riisilajikkeita halutaan valita viljelykseen.

MSc Ashutosh Pandeyn biologian alaan kuuluva väitöskirja Responses of mustard (Brassica campestris) and rice (Oryza sativa) cultivars to tropospheric ozone in India (Alailmakehän kohoavan otsonin vaikutus intialaisiin sinappi- (Brassica campestris) ja riisilajikkeisiin (Oryza sativa)) tarkastetaan Luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Michael Frei, University of Bonn, ja kustoksena professori Elina Oksanen, Itä-Suomen yliopisto.

Ashutosh Pandey on syntynyt vuonna 1981 Intiassa. Hän on valmistunut ylioppilaaksi vuonna 1998 Little Flower Schoolista (Gorakhpuri), sekä BSc:ksi vuonna 2005 ja MSc:ksi vuonna 2007 Banaras Hindu Universitysta.

Lisätietoja: Ashutosh Pandey, p. 050 382 5482, ashutosh.pandey@uef.fi

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/8660?encoding=UTF-8

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa