UEF väitös 6.4.: Luomuviljelijä hankkii osaamisensa pääosin kokeilemalla

Väitös aikuiskasvatustieteen alalta

Väittelijä: MMK Eeva-Liisa Juvonen

Aika ja paikka: 6.4.2018, klo 12, Futura, sali F100, Joensuun kampus

Maatalous- metsätieteiden kandidaatti Eeva-Liisa Juvosen väitöstutkimuksen mukaan luomupuutarhayrittäjän (lpt-yrittäjän) asiantuntijuus kehittyy kokeilemisen ja kokemuksellisen oppimisen kautta, ja se näkyy ennakoivana toimintana. Asiantuntijuuden kehittyminen ja yritystoiminnan jatkuminen edellyttävät toimijuuden syntymistä. Väitöskirjassa Juvonen tutki lpt-yrittäjän asiantuntijuuden ja toimijuuden kehittymistä.

Luomuyrittäjiltä vaadittava viiden päivän Luomukoulutus oikeuttaa valvotun toiminnan käynnistämiseen ja myös luomutukien ja luomubrändimerkin saantiin. Toiminnan käynnistyttyä tärkeää on luoda sidoksia muihin yrittäjiin tiedon vaihdon ja yhteistyömahdollisuuksien löytymisen vuoksi. Muodollisella koulutuksella, eli yrittäjän ammatillisella tai muulla koulutustaustalla ei ollut merkitystä asiantuntijuuden kehittymisessä.

Asiantuntijuuden kehittyminen ilmeni ennakoivana toiminnan suunnitteluna ja jäsentyneenä ajatteluna. Jäsentyminen kuitenkin vaihteli yrityksen ja yrittäjän mukaan, eli erikoistuneiden yrittäjien ajattelu oli ajallisesti hierarkkisoituneempaa kuin monipuolisten yrittäjien. Vaikka ajattelun kehittymisellä on yhteys yrityksen liiketoimintamallin kanssa, tulokset kuitenkin viittaavat myös hyvin yksilöllisiin kognitiivisiin eroihin.

Yrityksen liiketoimintamalli ilmensi tutkimuksessa yrittäjän toimijuutta. Liiketoimintamalli syntyi vaikuttimien tiedostamisen ja esikuvien avulla sekä yrityksen talousmaantieteellisen sijainnin perusteella. Ilman omien vaikuttimien tiedostamista yrittäjän asiantuntijuus ei alkanut kehittyä ja toiminta loppui nopeastikin. Pahimmassa tapauksessa lpt-yrittäjä uupui toimiessaan muiden, esimerkiksi edellisen sukupolven luoman toimintamallin mukaan. Keskeistä lpt-yrittäjyystoimijuuden syntymisessä on yrittäjyysulottuvuuden syntyminen. Yrittäjäksi ryhdytään, jos yrittäminen on yleensäkin tuttua lapsuudesta tai suvun kautta. Lpt-yrittäjyys koetaan houkuttelevana, koska se mahdollistaa muunkinlaisen kuin teollisen toimintalogiikan mukaisen toiminnan. Tällä tarkoitetaan sitä, että puutarhatuotanto ja luomu yhdessä kannattavat kohtuullisesti myös pienellä pinta-alalla ja monipuolisen liiketoimintamallin mukaan.

Lpt-yrittäjyyden niin kuin muunkin kasvintuotantoyrittäjyyden asiantuntijuus kehittyy hitaasti, koska samat toiminnot toistuvat vain kerran vuodessa. Kasvukautta suunnitellaan huolellisesti, mutta kaikkia suunnitelmia ei pystytä toteuttamaan kasvukaudella, esimerkiksi säiden, toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten tai oman elämänkulun muutosten vuoksi.

Toiminnan alussa, kun toimijuus on muotoutumassa, edellä mainitun tyyppiset ongelmat kyseenalaistavat omien yrittäjyysaikeiden järkevyyttä. Kun toimijuus on riittävän vahvaa, toimintaa jatketaan vastoinkäymisistä huolimatta. Vahvan toimijuuden syntyminen edellyttää omien vaikuttimien syvällistä pohdintaa. Identiteettitoimijuuden synnyssä merkityksellistä on samaistumiskohteiden, esimerkiksi muiden lpt-yrittäjien löytyminen sekä sidosten luominen heidän kanssaan. Verkostoituminen on yleensäkin tärkeää, koska se vahvistaa sekä toimijuutta että asiantuntijuutta.

Luomuteknologian kehittäminen on pääasiassa toiminnan harjoittajien vastuulla, koska nopeavaikutteisia menetelmiä, esimerkiksi agrokemikaaleja ei saa käyttää. Luomuliitto edistää vertaistiedon jakamista mentoritoiminnallaan. Luonnonvarakeskus ja Luomuinstituutti tuottavat tutkimustietoa, mutta alan nuoruuden vuoksi pitkäaikaisista kokeista saatuja tuloksia ei ole vielä riittävästi olemassa. Pitkäjänteistä tutkimusta tarvitaan luomun systeemisen luonteen vuoksi.

MMK Eeva-Liisa Juvosen aikuiskasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja TYÖ TEKIJÄÄNSÄ NEUVOO Luomupuutarhayrittäjän asiantuntijuuden ja toimijuuden kehittyminen tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Kai Hakkarainen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jyri Manninen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12843?encoding=UTF-8

Lisätietoja: Eeva-Liisa Juvonen, eevalij(at)uef.fi, 040 418 2584
Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa