UEF väitös 6.6.: Hymnien ja muiden taidemuotojen väliset yhteydet ovat merkittävä väline ortodoksisen teologian ymmärtämisessä

Väitös systemaattisen teologian ja patristiikan (ort.) alalta

Väittelijä: TM, MuM Jaakko Olkinuora

Aika ja paikka: 6.6.2015 klo 12, AT100, Agora, Joensuu

Bysanttilainen liturginen runous eli hymnografia on vähän tutkittu kirjallisuusmuoto, joka kuitenkin ilmaisee ainutlaatuisella tavalla ensimmäisen vuosituhannen teologista ajattelutapaa. Se toimii jumalanpalveluksessa tiiviissä yhteistyössä muiden taidemuotojen, kuten saarnakirjallisuuden, musiikin ja ikonitaiteen kanssa. Yhteydet näkyvät paitsi samankaltaisen tematiikan, myös retorisen ajattelutavan muodossa. Hymnit ovatkin näiden eri liturgisten taide-elementtien keskiössä yhdistellen musiikkia, kirjallisuutta ja kuvataiteen vaikutteita.

Väitöstutkimuksessaan teologian maisteri ja musiikin maisteri Jaakko Olkinuora selvittää, miten retoriikka on bysanttilaisessa hymnografiassa valjastettu teologisen ajattelun instrumentiksi. Elävöittävien kielikuvien kautta toteutettava tapahtumien ja henkilöiden läsnä oleviksi tekeminen ilmaisee kirkkoisien käsitystä Jumalan ja pyhien ihmisten läsnäolosta jumalanpalvelustilassa sekä kirkon historian tapahtumien ajatonta merkitystä. Vastaavat retoriset prosessit ilmenevät myös musiikissa ja kuvataiteessa.

Hymnografia temppeliinkäymisen juhlan opetuksen lähteenä

Olkinuora käyttää ensisijaisena tutkimusaineistonaan ortodoksisen kirkon viettämään Jumalansynnyttäjän, Neitsyt Marian, temppeliinkäymisen juhlaan (21.11.) liittyviä kreikankielisiä hymnejä, saarnoja, sävellyksiä ja maalauksia 700–1400-luvuilta. Väitöskirja sisältää myös runsaasti aiemmin julkaisematonta, 1000–1100-lukujen käsikirjoituksista peräisin olevaa kreikankielistä hymnografiaa englanninkielisine käännöksineen.

Tutkimuskohteeksi valittu temppeliinkäymisen juhla on aiheena varsin hedelmällinen, sillä juhlan kehityshistoriaa ei vielä tarkkaan tunneta. Koska juhlan tapahtumia – Marian omistamista Jumalalle kolmivuotiaana lapsena Jerusalemin temppelissä – ei mainita Raamatussa, ovat hymnit tärkeässä roolissa juhlaan liittyvän teologisen opetuksen välittämisessä. Hymnit ovat runomuodossa ja niissä on tiivistetty lyhyeen muotoon laajoja, synteettisiä teologisia merkityskokonaisuuksia. Tämä tekeekin hymneistä merkittävän mutta aiemmin laajalti huomiotta jääneen tutkimuskohteen ensimmäisen vuosituhannen raamatuntulkintamenetelmiä analysoitaessa.

Uusia menetelmiä liturgisen kirjallisuuden tutkimiseen

Väitöstutkimuksen tärkeimpänä antina on uusien tutkimusmenetelmien soveltaminen ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa käytettyihin kirjallisuusmuotoihin. Erityisesti hymnografia toimii intermediaalisesti eli eri taidemuotojen välillä. Tutkimuksessa analysoidaan paitsi bysanttilaisten sävellyksien asemaa hymnitekstien tulkinnassa, myös ikonimaalauksen ja hymnografian välisiä suhteita. Liturgisten taiteiden yhteistoiminta ja vaikutteiden lainaaminen muista taidemuodoista on erinomainen esimerkki bysanttilaisten teologien synteettisestä ajattelutavasta.

Teologian ja musiikin maisteri Jaakko Olkinuoran väitöskirja Byzantine Hymnography for the Feast of the Entrance of the Theotokos: An Intermedial Approach (Jumalansynnyttäjän temppeliinkäymisen juhlan bysanttilaista hymnografiaa intermediaalisesta näkökulmasta) tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Mary B. Cunningham Corran Nottinghamin yliopistosta (Englanti) ja kustoksena professori Serafim Seppälä Itä-Suomen yliopistosta.

Lisätietoja :
Jaakko Olkinuora, jaakko.olkinuora@ort.fi, p. 040 747 9428
Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa