UEF väitös 6.6.: Veren merkkiaineet avuksi veritautipotilaiden infektoiden havaitsemiseen ja riskinarviointiin

Väitös sisätautien alalta

Väittelijä: LL Matti Vänskä

Aika ja paikka: 6.6.2015 klo 12, Mediteknian auditorio, Kuopion kampus

Veren varhaisten merkkiaineiden avulla on mahdollista tunnistaa veritautipotilaista ne, joilla neutropeniaan liittyvä infektio voi johtaa vaarallisiin komplikaatioihin, osoitti lääketieteen lisensiaatti Matti Vänskän Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.

Neutropenia on vakava, usein ohimenevä immuunipuutostila, joka syntyy useimmiten annettaessa solunsalpaajahoitoja pahanlaatuisiin veritauteihin. Siihen liittyy kuumeilua, jonka syy vaihtelee vaarattomasta sivuvaikutuksesta nopeasti hengenvaaralliseksi kehittyvään yleisinfektioon. Akuutissa myelooisessa leukemiassa (AML) ja omien kantasolujen siirron (ASCT) tuella annetuissa intensiivihoidoissa neutropeniavaiheen infektiot ovat suurin hoitoon liittyvien kuolemien syy. Gram-negatiivisten bakteerien aiheuttamissa yleisinfektioissa ja septisessä sokissa kuolleisuus on erityisen suuri, mutta niiden kehittymistä on vaikea erottaa muista tiloista kuumeen alkuvaiheessa. Vänskä pyrki selvittämään, voitaisiinko näiden potilaiden ennustetta parantaa tunnistamalla suuren riskin potilas merkkiaineiden avulla jo kuumeen varhaisessa vaiheessa.

C-reaktiivinen proteiini (CRP) on käytetyin tulehdusmerkkiaine huolimatta sen suhteellisesta hitaudesta ja epätarkkuudesta. Prokalsitoniinista (PCT) on runsaasti tutkimustietoa, mutta sen käyttö merkkiaineena ei kuitenkaan ole vakiintunut neutropeenisessa kuumeessa. Interleukiineja 6 ja 10 (IL-6, IL-10) on tutkittu myös neutropeenisilla potilailla. Tulokset ovat kuitenkin ristiriitaisia, eikä niiden käyttö ole myöskään vakiintunut. Pentraksiini 3 (PTX3) ja liukoinen urokinaasityyppinen plasminogeeniaktivaattorin reseptori (suPAR) ovat lupaavia vaikeiden infektioiden merkkiaineita, mutta hematologisissa potilasryhmissä niitä ei ole juurikaan tutkittu.

Tutkimuksissa mitattiin 103 veritautiosastolla hoidetun AML- ja ASCT-potilaan merkkiainepitoisuudet kuumeen noustessa neutropenian aikana ja kolmena seuraavana aamuna. Kuumejakson aikana kirjattiin päivittäiset CRP-pitoisuudet, syke, verenpaine, lämpö, veriviljelylöydökset ja infektiokomplikaatiot.

19 prosentilla potilaista oli bakteremia eli bakteereja veressä. Kuudella prosentilla oli gram-negatiivinen bakteremia, 13 prosentilla gram-positiivinen bakteremia ja viidellä prosentilla septinen shokki. Kolme prosenttia potilaista kuoli infektioon sairaalajakson aikana.

Merkkiaineista PTX3 nousi nopeammin kuin CRP, mutta ei ennustanut komplikaatioita paremmin kuin CRP. PTX3 oli riippuvainen perussairaudesta, ASCT-potilailla pitoisuudet olivat huomattavasti korkeammat kuin AML-potilailla. PCT ennusti neutropeenisessa kuumeessa bakteremiaa, gram-negatiivista bakteremiaa ja septistä shokkia kuumeen noususta lähtien ja säilytti ennustearvonsa koko kolmen päivän tutkimusjakson ajan. Myös IL-6:n ja IL-10:n varhaiset pitoisuudet ennustivat hyvin komplikaatioiden kehittymistä.

PTX3 vaikuttaa lupaavalta merkkiaineelta mutta rajoitteeksi osoittautui sen riippuvuus perussairaudesta. SuPARin käytöstä ei saavutettu tässä tutkimuksessa etua. Nopeasti nousevat merkkiaineet IL-6 ja IL-10 palasivat nousun jälkeen nopeasti takaisin lähtötasolleen hoidon alkaessa vaikuttaa.

Tutkituista merkkiaineista PCT:n pitoisuus ennusti luotettavimmin neutropeenisen kuumeen vaarallisimpia komplikaatioita eli gram-negatiivista bakteremiaa ja septistä shokkia. Sen käyttöä voisi laajentaa myös veritautipotilaiden infektioiden toteamiseen ja riskinarviointiin. IL-10- ja PCT-pitoisuuksien mittaus yhdessä saattaa parantaa komplikaatioiden ennustettavuutta.

Lääketieteen lisensiaatti Matti Vänskän väitöskirja Biomarkers of sepsis in neutropenic hematological patients (Sepsiksen merkkiaineet neutropeenisilla hematologisilla potilailla)

tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii dosentti Veli-Jukka Anttila Helsingin yliopistosta ja kustoksena dosentti Esa Jantunen Itä-Suomen yliopistosta.

Matti Vänskä on syntynyt vuonna 1980 Oulussa ja asuu nykyisin Tampereella. Hän on kirjoittanut ylioppilaaksi vuonna 1999 Lahden Lyseon lukiosta ja suorittanut lääketieteen lisensiaatin tutkinnon Tampereen yliopistossa vuonna 2008.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/ajassa/vaitoskuvat

Lisätietoja:

LL Matti Vänskä, p. 045-1301370, vanska.matti.j@student.uta.fi

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa