UEF väitös 7.5.: Oikeusavun ja sovittelun kehittäminen ovat parantaneet heikommassa asemassa olevien kansalaisten oikeusturvaa Venäjällä

Väitös yhteiskuntapolitiikan alalta

Väittelijä: YTL Marina Venäläinen

Väitösaika ja -paikka: torstai 7.5. klo 12.00, N100, Natura, Joensuun kampus

Heikommassa asemassa olevien kansalaisten oikeusturva on parantumassa Venäjällä, osoitti Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Marina Venäläisen väitöstutkimus. Tähän on vaikuttanut siviilioikeudellisissa asioissa vähävaraisille ja erityisiin ryhmiin kuuluville henkilöille annettavan maksuttoman oikeusavun kehittäminen. Myös mahdollisuus sovitella riita-asioita yksityisen sovittelujärjestelmän puitteissa on helpottanut kansalaisten oikeuden saatavuutta. Näiden järjestelmien luomisen myötä Venäjä on askelta pidemmällä oikeusvaltioperiaatteen vahvistamisessa ja sosiaalivaltion kehittämisessä.

Oikeusapu- ja sovittelujärjestelmän kehittämisessä on otettu huomioon kansainvälisten yleissopimusten keskeiset velvoitteet ja suositukset. Venäjän oma oikeusperinne ja voimassa oleva lainsäädäntö sekä poliittiset tavoitteet ovat vaikuttaneet siihen, että kansainväliset kokemukset, muun muassa Suomen, otettiin Venäjällä soveltuvin osin käyttöön. Venäläisen mukaan järjestelmät ovat vielä kehityksensä alkuvaiheessa. Haasteena on vakiinnuttaa ne valtakunnallisesti ja voittaa kansalaisten luottamus.

Järjestelmien kehittämisen tavoiteasettelu on pirstaloitunut

Marina Venäläisen tutkimuksen perusteella Venäjällä on puuttunut kokonaisvaltainen näkemys oikeusapu- ja sovittelujärjestelmän kehittämisen tavoitteista. Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmien kehittämisen eri vaiheita järjestelmien kokeiluista alkaen aina uuden lainsäädännön säätämiseen ja sen ensimmäisiin soveltamiskokemuksiin.

Julkisen oikeusavun kehittämisellä on Venäjällä tavoiteltu kaikista köyhimpien kansalaisten oikeusturvan parantamista, mutta myös sosiaalisen epätasa-arvon torjumista sekä yleisen oikeustietoisuuden ja lainkuuliaisuuden lisäämistä. Sovittelujärjestelmän luomisella on pyritty pääasiassa tuomioistuinten työn kuormituksen vähentämiseen, joskaan se ei yksityisenä järjestelmänä ole välttämättä kaikista köyhimpien kansalaisten käytettävissä. Venäläisen mukaan järjestelmien jatkokehittämiseksi tarvitaankin yhteistyön lisäämistä erityisesti tuomioistuinlaitoksen, asianajajalaitoksen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa.

Julkista oikeusapua siviilioikeudellisissa asioissa vain Venäjän kansalaisille

Väitöstutkimuksessa havaittiin, että ulkomaalaiset ja kansalaisuutta vailla olevat henkilöt eivät pääsääntöisesti voi saada Venäjällä julkisia oikeusapupalveluita siviilioikeudellisissa asioissa. Venäläinen näkeekin, että ulkomaiden kansalaisten oikeusturvan kehittämiseksi Venäjän oikeus- ja maahanmuuttopolitiikassa voitaisiin jatkossa lähteä kehittämään kokonaisvaltaista lähestymistapaa.

Rajat ylittävä oikeusturva vaatii kehittämistä

Tutkimuksen perusteella Venäjän julkisen oikeusavun ja sovittelun järjestelmiä tulisi kehittää jatkossa myös rajat ylittävissä asioissa. Erityisen tärkeää olisi jatkaa rajat ylittävän perhesovittelun kehittämistä, mitä myös Haagin kansainvälisen yksityisoikeuden konferenssi suosittelee jäsenvaltioille. Venäläinen arvioi, että Venäjän uusi sovittelujärjestelmä voi tarjota uusia yhteistyömahdollisuuksia myös Suomelle.

Kansalaisten luottamus täytyy voittaa

Tutkimus tuo esille kansalaisten luottamuksen merkityksen Venäjän oikeusjärjestelmän kehittämisessä. Julkisen oikeusavun ja sovittelun täytyy voittaa kansalaisten luottamus. Venäläisen mukaan järjestelmien onnistunut toiminta voi osaltaan lisätä kansalaisten luottamusta myös muihin oikeudellisiin järjestelmiin Venäjällä.

YTL Marina Venäläisen yhteiskuntapolitiikan alan väitöskirja ”Oikeusturvan rajat. Julkinen oikeusapu ja sovittelu siviilioikeudellisissa asioissa Venäjällä” tarkastetaan yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Soili Nystén-Haarala Lapin yliopistosta ja kustoksena professori Laura Assmuth Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa www.uef.fi/ajassa/vaitoskuvat

Lisätietoja: Marina Venäläinen, puh. 050 343 6261, marina.venalainen(at)om.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa