UEF väitös 8.5.: Hermojen liike suojaa niitä vaurioilta

Väitös fysiatrian alalta

Väittelijä: MSc (Orthopaedic Medicine) Marinko Rade

Aika ja paikka: 8.5.2015 klo 12, Canthia CA102, Kuopion kampus

Itä-Suomen yliopistossa tarkastettava MSc Marinko Raden väitöstutkimus avaa uusia näkökulmia rannekanavaoireyhtymän ja iskiaskivun kaltaisten hermoperäisten vaivojen syihin. Tutkimus osoitti, että hermojen liikettä on mahdollista mitata kajoamattomin menetelmin, joita voidaan käyttää myös diagnostiikan ja kuntoutusuunnittelun tukena.

Rade on saanut väitöskirjansa osatutkimuksista Suomalaisen Selkätutkimusseuran vuoden 2013 nuoren tutkijan palkinnon ja arvostetun tieteellisen Spine-lehden “Young Scientist Award 2014” -palkinnon.

Työ ja harrastukset voivat rasittaa hermoja

Kehon päivittäiset liikkeet liikuttavat ja rasittavat myös ääreishermostoa monin tavoin. Esimerkiksi tietokoneen ääressä työskentelevillä ja automekaanikoilla jatkuvasti toistuvat kädenliikkeet puristavat yläraajan keskihermoa rannekanavaan, mutta kaikille ei kehity rannekanavaoireyhtymää. Vesipoolon ja käsipallon pelaajilla toistuvat iskut venyttävät keskihermoa olkanivelen ja kyynärpään kohdalta. Kaikki eivät kuitenkaan saa ääreishermotulehduksen oireita. Raden väitöstutkimus valaisee osaltaan, miksi näin on.

Hermojen liikkeitä voidaan mitata

Hermojen on monissa tutkimuksissa osoitettu liikkuvan, mutta ilmiötä on aikaisemmin tarkasteltu vain ruumiinavauksissa. Hermojen liikkeen uskotaan suojaavan niitä esimerkiksi paineen ja puristuksen aiheuttamilta haitoilta. Pituussuunnassa liukumalla hermot suojautuvat jännityksiltä ja poikittaisella liikkeellä paineelta.

Aikaisemmin ei ole tiedetty, voiko liikkeiden suuntaa ja laajuutta mitata ja ennakoida eläviltä henkilöiltä. Rade osoitti väitöstutkimuksessaan tämän olevan mahdollista kajoamattomia menetelmiä käyttäen. Tutkimus tuotti uutta tietoa erityisesti selkäytimen liikkeistä ja lihasten hermokudosta suojaavista vaikutuksista raajojen liikkeiden aikana. Näitä ei ole ennen tutkittu.

Yksilöllisempää kuntoutussuunnittelua

Väitöskirjan ensimmäisessä osatutkimuksessa Rade tutki magneettikuvantamisen keinoin hermojen liikkeitä terveiden henkilöiden selkäydinkanavassa. Tutkimus osoitti, että hermojen liikkeitä voidaan ennakoida ja käyttää hoitotyössä diagnostiikan ja tarkan kuntoutussuunnittelun tukena.

Toisessa osatutkimuksessa mitattiin elektrofysiologisin menetelmin lihasten vastetta hermojen rasitukseen. Tulokset vahvistivat lähtöoletuksen, jonka mukaan lihakset voidaan aktivoida suojaamaan ääreishermoja refleksinomaisesti lyhyemmin liikeradoin ja haitallisia liikkeitä välttäen.

Rade toteaa, että hermoston normaalien sopeutumismenetelmien tutkiminen edellyttää tämän tyyppisiä kajoamattomia menetelmiä. Hänen mukaansa väitöstutkimuksen tavoitteena on ollut paitsi tuottaa uutta tietoa, myös juurruttaa terveydenhuoltoon uutta ajattelutapaa. – Hermokanavien sisällä tapahtuu enemmän kuin on luultu. Hermot liukuvat ja liikkuvat kanavissaan välttääkseen ympäröivistä rakenteista tulevien rasitteiden, kuten jännityksen ja paineen aiheuttamat haitat. On tiedostettava, että näitä liikkeitä voidaan mitata, ymmärtää, ennakoida ja ehkä myös käyttää hyödyksi hoitotyön arjessa.

– Hermojen vapaan liikkeen säilyttäminen voi olla ainoa tapa välttää oireiden kehittyminen. Tämä on oman tutkimuksenikin lopullinen tavoite.

Master of Science (Orthopaedic Medicine) Marinko Raden fysiatrian alaan kuuluva väitöskirja Between neuroradiology and neurophysiology: new insights in neural mechanisms tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tiedekunnassa. Vastaväittäjänä toimii professori Jacob Patijn Maastrichtin yliopistosta ja kustoksena dosentti Olavi Airaksinen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa http://www.uef.fi/vaitoskuvat

Lisätietoja: Marinko Rade, p. +385 91 5410609 tai +358 45 8765335, Marinko.rade@kuh.fi tai Marinko.rade@gmail.com

Yhteystietoja ei saa julkaista.

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa