UEF väitös 9.11.: Tutkivan oppimisen menetelmä vahvistaa merkittävästi oppimista

Väitös kasvatustieteen alalta

Väittelijä KM Jingoo Kang

Aika ja paikka: 9.11.2017 klo 12, sali N100, Natura-rakennus, Joensuun kampus

Suomalaiset oppilaat, joilla on enemmän kokemuksia tutkivasta oppimisesta luonnontieteiden opiskelussa, suoriutuvat luonnontieteiden tehtävistä paremmin kuin ne oppilaat, joilla kokemuksia tutkivasta oppimisesta on vähemmän. He ovat myös kiinnostuneempia luonnontieteistä ja halukkaampia valitsemaan tulevaisuudessa luonnontieteellisen ammatin kuin ne oppilaat, jotka opiskelevat harvemmin tutkivan oppimisen menetelmällä, toteaa kasvatustieteen maisteri Jingoo Kang väitöskirjassaan.

Tutkiminen tai kyseleminen on luontainen tapa oppia uutta sekä lapsille että aikuisille. Erityisesti luonnontieteiden opiskelussa tutkiva oppiminen vahvistaa merkittävästi oppimista ja oppilaiden kiinnostusta luonnontieteellistä alaa kohtaan. Tutkivan oppimisen vaikutuksesta oppimiseen ja kiinnostukseen keskustellaan paljon, mutta aiheesta ei ole tehty laajoja tutkimuksia.

Suomessa tutkivan oppimisen opetuskäytön tutkimus on tärkeää siksi, että kansalliset opetussuunnitelman perusteet korostavat tutkivaa lähestymistapaa luonnontieteiden opiskelussa. Tutkimus on täällä tärkeää myös siksi, että suomalaiset oppilaat ovat osoittaneet vähemmän kiinnostusta luonnontieteitä ja luonnontieteellisiä ammatteja kohtaan kuin monien muiden OECD-maiden oppilaat.

Oppimiskokemukset ennustivat halukkuutta hakeutua luonnontieteellisiin ammatteihin

Jingoo Kang tutki väitöstyössään kansainvälisistä PISA 2006 ja 2015 -aineistoista miten Suomen kouluissa toteutettiin luonnontieteiden tunneilla tutkivaa lähestymistapaa, ja miten tutkimusten tekeminen vaikutti koululaisten suoriutumiseen ja kiinnostukseen luonnontieteissä.

Väitöstyössä löydettiin kaksi tutkivan oppimisen tyyppiä – ohjattu tutkimus ja avoin tutkimus. Ohjatussa tutkimuksessa opettaja antaa aiheen, tutkimusvälineet ja ohjeet. Avoimessa tutkimuksessa oppilaat itse etsivät aiheen, jota tutkia. Näiden välillä on erilaisia välimuotoja riippuen avoimuuden asteesta.  Ohjattu tutkimus oli käytetympi tutkivan oppimisen tyyppi vuosiluokilla 7–9 kuin avoin tutkimus, joka on tutkimusten haastavin muoto. Ohjatun tutkimuksen kokemukset korreloivat positiivisesti oppilaiden suoriutumiseen luonnontieteissä ja heidän kiinnostukseensa, kun taas avoin tutkimus korreloi negatiivisesti oppilaiden suoriutumiseen. Oppilaiden kokemukset ohjatuista tutkimuksista ennustivat heidän halukkuuttaan hakeutua luonnontieteiden ammatteihin tulevaisuudessa. Tulosten perusteella laadittiin malli, jonka mukaan ohjatun tutkimuksen käytön vaikutus tulevaan ammattiin hakeutumiseen välittyi oppilaiden luonnontieteiden oppimiseen liittyvien minä-pystyvyyden ja suoriutumisodotusten kautta.

Väitöstyössä todettiin, että yli 30 prosenttia 15-vuotiaista oppilaista ei saanut minkäänlaisia mahdollisuuksia tehdä kokeellisia töitä laboratoriossa PISA 2015 -aineiston perusteella. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että opettajat käyttivät tutkivaa lähestymistapaa opetuksessaan, jos he tunsivat olevansa varmoja menetelmän käytössä ja tekivät yhteistyötä muiden opettajien kanssa opetuksen suunnittelussa. Suomalaisten opettajien luottamus itseensä luonnontieteiden opetuksessa oli heikompaa kuin keskimäärin OECD-maiden opettajien, mikä saattaa vaikuttaa vähäiseen tutkivan oppimisen käyttöön opetuksessa. Myös luokkakoko ja koulun resurssit vaikuttivat opettajien päätökseen käyttää tutkivan oppimista opetuksessaan.

Huomio tutkimustapojen käyttöön

Opettajia tulisi kannustaa käyttämään ohjattuja tutkimuksia useammin, jotta oppilaiden kiinnostus ja suoriutuminen luonnontieteissä lisääntyisi, samoin kuin luonnontieteiden ammatteihin hakeutuminen tulevaisuudessa. Avointen tutkimusten käyttö ei ole vielä Suomessa kehittynyt riittävästi, mikä voi selittää negatiivisen vaikutuksen suoriutumiseen.

Opettajien ja opettajankouluttajien tulee huomioida avoimet tutkimukset luonnontieteiden opetuksessa ja selvittää kuinka avoimia tutkimuksia voidaan käytännössä toteuttaa. Kansallisen opetussuunnitelman perusteet painottaa avoimia tutkimuksia luonnontieteiden opetuksessa, koska avointen tutkimusten käytöllä on todettu useissa tutkimuksissa olevan monia hyötyjä. Lisäksi päättäjien ja kouluttajien tulee kiinnittää huomiota luokkakokoihin ja koulujen resursseihin. Jos luokkakoko ja koulun resurssit eivät ole suotuisia, ei tutkimuksia tehdä kouluissa. 


Kasvatustieteiden maisteri Jingoo Kangin kasvatustieteen alaan kuuluva väitöskirja Implementation and implication of inquiry-based science education in the Finnish context: evidence from international large-scale assessments PISA and TIMSS tarkastetaan Itä-Suomen yliopiston filosofisessa tiedekunnassa. Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Jari Lavonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Tuula Keinonen Itä-Suomen yliopistosta.

Väittelijän painolaatuinen kuva on osoitteessa https://kuvapankki.uef.fi/A/UEF+kuvahakemisto/12492?encoding=UTF-8

Lisätietoja: Nuorempi tutkija Jingoo Kang, jingoo.kang(at)uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa