Uusi immuunisolutyyppi liitetty tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen

 Itä-Suomen yliopistossa tehty tutkimus osoittaa, että hiljattain löydetyllä uudella immuunijärjestelmän T-solutyypillä saattaa olla keskeinen rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Näiden follikulaaristen auttaja-T-solujen määrä lisääntyy veressä tyypin 1 diabeteksen puhkeamisen yhteydessä, ja tämä ilmiö on yhteydessä taudille ominaisiin autovasta-aineisiin.

Tyypin 1 diabetes on autoimmuunisairaus, jossa immuunijärjestelmä tuhoaa haiman insuliinia tuottavat beetasolut. Sairastuminen tapahtuu tyypillisesti lapsuusiässä. Taudin puhkeamista ennustavat autovasta-aineet, joita voidaan havaita tyypin 1 diabetekseen sairastuvien lasten veressä usein jo vuosia ennen varsinaista sairastumista.

T-solut ovat immuunisoluja, joilla on keskeinen rooli muun immuunijärjestelmän säätelyssä. Follikulaariset auttaja-T-solut ovat hiljattain tunnistettu T-solujen alaluokka, jotka säätelevät vasta-aineita tuottavien B-solujen aktivoitumista. Koska tyypin 1 diabeteksen kehittymiseen liittyy keskeisesti autovasta-aineiden ilmeneminen, on mahdollista, että follikulaaristen auttaja-T-solujen aktivoitumisella on rooli sairastumisessa. Tätä ajatusta tukevat myös tyypin 1 diabeteksen hiirimalleissa hiljattain saadut tulokset.

Akatemiatutkija Tuure Kinnusen johtamassa tutkimuksessa hyödynnettiin kansainvälisesti tunnettua suomalaista DIPP-tutkimuskohorttia. Siinä tyypin 1 diabeteksen kehittymistä seurataan lapsilla, joilla on kohonnut geneettinen riski sairastua tautiin. Nyt julkaistussa tutkimuksessa osoitettiin kohortin verinäytteitä tutkimalla, että follikulaaristen auttaja-T-solujen määrä lisääntyi veressä juuri ennen taudin puhkeamista. Tämä ilmiö havaittiin ainoastaan niillä lapsilla, joilla todettiin useita tyypin 1 diabetekseen liittyviä autovasta-aineita veressä, mikä viittaa yhteyteen follikulaaristen auttaja-T-solujen aktivaation ja autovasta-aineita tuottavien B-solujen välillä.

Tulokset viittaavat siihen, että B-soluja aktivoivilla follikulaarisilla auttaja-T-soluilla on keskeinen rooli tyypin 1 diabeteksen kehittymisessä. Siten näihin soluihin kohdistuvat immunologiset hoidot voisivat olla tulevaisuudessa tehokkaita taudin puhkeamisen ehkäisyssä.

Tulokset on julkaistu Diabetes-lehden verkkoversiossa. Tutkimusyhteistyöhön osallistui tutkijoita Turun, Helsingin, Tampereen ja Oulun yliopistoista.

Alkuperäisartikkeli:

Circulating CXCR5+PD-1+ICOS+ Follicular T Helper Cells Are Increased Close to the Diagnosis of Type 1 Diabetes in Children with Multiple Autoantibodies. Tyyne Viisanen, Emmi-Leena Ihantola, Kirsti Näntö-Salonen, Heikki Hyöty, Noora Nurminen, Jenni Selvenius, Auni Juutilainen, Leena Moilanen, Jussi Pihlajamäki, Riitta Veijola, Jorma Toppari, Mikael Knip, Jorma Ilonen, Tuure Kinnunen. Diabetes 2016 Oct; db160714. http://dx.doi.org/10.2337/db16-0714

Lisätietoja:

Akatemiatutkija Tuure Kinnunen, Itä-Suomen yliopisto, lääketieteen laitos, p. 050 562 9349, tuure.kinnunen@uef.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa