Uusinta tutkimustietoa kaivosalan yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä esitellään tiedekeskus Heurekassa

Kaivosalan yhteiskunnallisen hyväksynnän tutkijat esittelevät tuoreita tutkimustuloksia aiheesta 16.–17.3. Vantaalla tiedekeskus Heurekassa järjestettävässä konferenssissa. Kaksipäiväisessä tapahtumassa keskustellaan kaivostoiminnan ”sosiaalisesta toimiluvasta” sekä alan vaikutusten ja riskien yhteiskunnallisesta hallinnasta kotimaisten ja kansanvälisten kokemusten kautta.

Jyväskylän yliopistossa tehty asennetutkimus osoittaa, ettei kaivostoiminnalla ole Suomessa tällä hetkellä vahvaa yleistä sosiaalista toimilupaa, mutta on monia kaivoksia, joilla on vahva paikallinen hyväksyntä. Eri tutkimusten perusteella useat tekijät vaikuttavat olennaisesti kaivostoiminnan sosiaaliseen toimilupaan. Näitä ovat uskottavat, vuorovaikutteiset ja asiantuntevat menettelytavat sekä erityisesti riskien ja kiistojen hallinnan osaaminen paikallisesti ja kansainvälisesti. Suomessa Talvivaaran kokemukset ovat heikentäneet koko järjestelmän uskottavuutta olennaisesti.

Tarvitaan uudenlaisia menettelytapoja

Kaivostoiminnan uskottavuuden parantamiseksi tarvitaan uusien menettelytapojen kehittämistä, ja tässä työssä paitsi kaivosyhtiöiden ja valtion myös kuntien ja maakuntien on oltava aktiivisia. Paikallistason tiedottamisen ja faktatietojen esiintuomisen lisäksi kaivosalalle tarvitaan myös uudenlaisia, pitkäjänteisiä ja neuvottelevia tapoja vuorovaikutukseen ja vaikutusten käsittelyyn. Tutkimusten perusteella viranomaisten osaamista ja yhteistyötä kaivosteollisuuden alalla on kehitettävä. Myös turhaa päällekkäisyyttä hallinnossa ja menettelytavoissa kannattaisi purkaa. Moniääninen asioiden käsittely on tarpeellista monimutkaisten asioiden, kuten ympäristövaikutusten arvioinnin ja kaavoitusprosessin, tekemisessä.

Kaivosalasta viestimisen tueksi tarvitaan tutkimukseen perustuvia työkaluja ja kokemuksia muista kaivosmaista. Kun arvioidaan kaivostoiminnan kestävyyttä, tarvitaan ympäristöllisten ja taloudellisten vaikutusten arvioinnin lisäksi myös vahvaa sosiaalisten vaikutusten arviointia. Kaivostoiminnan vaikutuksia tarkasteltaessa on pystyttävä huomioimaan koko kaivoshankkeen elinkaari. Esimerkiksi malminetsintä on ratkaiseva vaihe kaivosyrityksen ja paikallisyhteisön välisen suhteen rakentumisessa.

Työkaluja vesiriskien hallintaan ja kokemuksia sopimusmenettelystä

Vesiriskien hyvä ja osaava hallinta on olennaista kaivostoiminnan hyväksynnälle. ” Kestävä ja hyväksyttävä kaivosteollisuus ” (SAM) -projektissa on kehitetty työkaluja vesiriskien hallinnan avuksi. Pohjavesiselvitysten tarkistuslista on yksi hankkeessa kehitetty työkalu pohjavesien suojelun apuvälineeksi. Aiempiin menetelmiin pohjautuvat Alueellinen vesitasemallinnus ja Vesijalanjälki puolestaan räätälöitiin hankkeessa kaivoskohteisiin sopivaksi.

SOLIMI-hankkeen tutkijat puolestaan esittelevät Australiasta saatuja kokemuksia sosiaalisten vaikutusten hallinnasta (SIMPS) sekä alueellisista dialogiprosesseista. Konferenssissa kuullaan myös tutkijoiden kokemuksia Kanadasta ja Grönlannista, jossa on kehitetty aktiivisesti vaikutusten ja hyötyjen sopimusmenettelyjä (Impact and Benefit Agreements, IBA) alkuperäiskansojen ja kaivosyhtiöiden välille.

Konferenssin ” Kuopasta kansalle - Kaivosteollisuuden hyväksyntä ja paikallinen hallinta ” o vat organisoineet Tekesin Green Mining -ohjelman tutkimushankkeet SOLIMI ja SAM sekä Suomen kulttuurirahaston rahoittama Argumenta-hanke ”Vastuullinen kaivostoiminta”. Vastuullisina järjestäjinä ovat Itä-Suomen yliopisto ja VTT.

Konferenssin ohjelma on osoitteessa http://bit.ly/1wDqzOY

Lisätietoja:

Professori Rauno Sairinen, Itä-Suomen yliopisto, rauno.sairinen(at)uef.fi, puh. 050 442 3146

Erikoistutkija Helena Wessman-Jääskeläinen, VTT, Helena.Wessman(at)vtt.fi, puh. 040 522 7253

Kehittämispäällikkö Taina Nystén, SYKE, taina.nysten(at)ymparisto.fi, puh. 0295 251 470 

Yliopistotutkija Tuija Mononen (Argumenta-hanke), Itä-Suomen yliopisto, tuija.mononen(at)uef.fi, puh. 040 577 7019

Koordinaattori Paula Inkeroinen, Itä-Suomen yliopisto, paula.inkeroinen(at)uef.fi, puh. 050 367 5236

Tietoa hankkeista :
• SOLIMI: Kaivostoiminnan sosiaalisen toimiluvan edellytykset ja työkalut (http://www.uef.fi/fi/kaivostutkimus)
• SAM: Kestävä ja hyväksyttävä kaivosteollisuus (http://virtual.vtt.fi/virtual/sam)
• Vastuullinen kaivostoiminta, Argumenta (http://www.uef.fi/fi/kaivostutkimus)

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa