Uutta tietoa elimistön lievän tulehdustilan vaikutuksesta yöuneen

Lyhyt- ja pitkäunisilla eli alle 6 tuntia tai yli 10 tuntia yössä nukkuvilla on havaittu enemmän elimistön lieväasteista tulehdusta 7 8 tuntia nukkuviin verrattuna. Tämä löydös tehtiin keski-ikäisten miesten terveyttä ja elintapoja selvittävässä kuopiolaisessa tutkimuksessa.  

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että yöunen vähentyessä elimistön lieväasteinen tulehdus kohoaa, toteaa tutkimuksen toteutukseen osallistunut tohtorikoulutettava, TtM Maria Luojus .  

Elimistön lievä tulehdustila on aiemmin liitetty muun muassa ylipainoon, masennukseen ja diabetekseen.

Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa isommassa aineistossa myös veren hivenainepitoisuuksien yhteyttä yöunen pituuteen. Veren korkea kuparipitoisuus oli yhteydessä pitkään yöuneen. Veren hivenainepitoisuuksia säätelevät monet tekijät, kuten terveydentila ja ruokavalio.  

Tämän tutkimuksen pohjalta ei voida vielä sanoa, johtaako pitkään nukkuminen korkeaan veren kuparipitoisuuteen vai päinvastoin, kommentoi Luojus.  

Korkean veren kuparipitoisuuden on ehdotettu olevan yhteydessä elimistön lisääntyneeseen hapetusstressiin.  

Lisääntynyt hapetusstressi on myös yhteydessä moniin pitkäaikaissairauksiin, kuten sydämen sepelvaltimojen kalkkeutumiseen. Tutkimuksemme tulokset eivät kuitenkaan muuttuneet, vaikka huomioimme analyyseissä tutkittavien sydän- ja verisuonitaudit. Veren kuparipitoisuuden yhteys unen pituuteen oli niistä riippumaton , Luojus toteaa.  

Tutkimusaineiston analyyseissä otettiin huomioon myös tutkittavien ikä, tupakointi, alkoholin kulutus, masennusoireet, liikunta ja metabolinen oireyhtymä.  

Tutkimukseen osallistui 2682 itäsuomalaista miestä, jotka olivat mukana Kuopio Ischemic Heart Disease Risk Factor (KIHD) -tutkimuksessa. KIHD-tutkimuksen tietoja on kerätty vuodesta 1984 alkaen Itä-Suomen yliopiston Kansanterveyden ja kliinisen ravitsemustieteen yksikössä.  

Lisätietoja:   Tohtorikoulutettava, TtM, KM Maria Luojus, p. 029 445 7036, maria.luojus (at) uef.fi  

Alkuperäinen artikkeli:   Maria K Luojus, Soili M Lehto, Tommi Tolmunen, Antti-Pekka Elomaa ja Jussi Kauhanen. Serum copper, zinc and high-sensitivity C-reactive protein in short and long sleep duration in ageing men. Journal of Trace Elements in Medicine and Biology 32:177-82. doi:10.1016/j.jtemb.2015.07.008

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa