Vahva poliittinen ohjaus korostuu biotalouskeskustelussa

Ajankohtaisessa metsäbiotalouskeskustelussa ei toistaiseksi ole annettu riittävästi painoarvoa kansalaisten ja biotaloustoimijoiden vuorovaikutukselle, osoittaa tuore tutkimus. Vaikka Suomen biotalousstrategian suunnittelussa kannustettiin kansalaisia osallistumaan, biotalouden eri toimijoiden ja päättäjien vuoropuhelu kansalaisten kanssa on ollut vähäisempää. Julkisessa biotalouskeskustelussa korostuu vahva poliittinen ohjaus. Tutkimuksen tulokset julkaistiin Journal of Cleaner Production -tiedelehdessä.

– Jos halutaan edistää metsäbiotaloutta, pitäisi mahdollistaa moniääninen ja monitasoinen kansalaisten osallistuminen ja osallistaminen. Biotalous ei voi olla yhteiskunnallisesti hyväksyttyä kestävää vihreää taloutta ilman kansalaisten osallistumista ja vuoropuhelua biotalouden erilaisten toimijoiden ja päättäjien välillä, sanoo yhteiskuntatieteellisen biotaloustutkimuksen professori Irmeli Mustalahti Itä-Suomen yliopistosta.

Tutkimuksen perusteella vuorovaikutteisuus voisi olla keino biotalousstrategiassakin peräänkuulutettujen vaihtoehtoisten ratkaisujen luomiseen sekä erilaisten ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyvien perusoikeuksien kunnioittamiseen. Metsäbiotalouden toimijoilta ja päättäjiltä tämä vaatii vuorovaikutteisten toimintatapojen kehittämistä.

Suomessa avoimen dialogin edistäminen on ollut haaste. Monitavoitteinen metsien hyödyntäminen ja niiden suojelu ovat olleet myös herkkiä eturistiriidoille. Laajemman joukon osallistaminen metsäbiotaloutta koskettavaan keskusteluun on kuitenkin keskeistä, sillä metsäsektorin lisääntyvä puuntarve vaikuttaa paitsi taloudellisesti, myös sosiaalisesti ja ekologisesti.

– Vuorovaikutteisen hallinnon näkökulmasta on tärkeää, että kansalaisille tarjotaan tietoa ja mahdollisuuksia keskusteluun. Tällöin he pystyvät tehokkaammin osallistumaan päätöksentekoon asioissa, jotka vaikuttavat suoraan heidän hyvinvointiinsa. He myös todennäköisemmin sitoutuvat päätösten syvempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin.

Lisätietoja: Irmeli Mustalahti, puh. 050 563 2071, irmeli.mustalahti(at)uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Mustalahti, I. 2017 The responsive bioeconomy: The need for inclusion of citizens and environmental capability in the forest based bioeconomy. Journal of Cleaner Production (2017) 1-10. http://dx.doi.org/10.1016/j.jclepro.2017.06.132

Lisää aiheesta:

Kleinschmit , D.; Arts , B.; Giurca , A; Mustalahti . I., Sergent , A.; Pulzl , H. (2017). Environmental concerns in political bioeconomy discourses. International Forestry Review 19(1): 2017

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa