Valikoivan lapsen ruokavaliossa voi olla puutteita

Tuoreen tutkimuksen mukaan erilaiset syömiskäyttäytymisen piirteet, kuten myönteinen suhtautuminen syömiseen tai valikoivuus, vaikuttavat lasten ateriarytmiin ja ruokavalion terveellisyyteen. Varsinkin valikoivasti syövän lapsen vanhempien on tärkeää huolehtia ruokavalion monipuolisuudesta. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimukseen liittyvät tulokset julkaistiin äskettäin Appetite -lehdessä.  

Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin syömiskäyttäytymisen eri piirteiden vaikutuksia ateriarytmiin ja ruoka-aineiden käyttöön kuopiolaisilla 6–8-vuotiailla lapsilla.

Lapset, joilla oli myönteinen suhtautuminen syömiseen ja jotka nauttivat erilaisista ruoista, söivät useammin pääaterioita, eli aamupalan, lounaan ja päivällisen, kuin valikoivammin syömiseen suhtautuvat lapset. Valikoivammin ruokaan suhtautuvat lapset söivät vähemmän kasviksia, viljatuotteita, lihaa ja juustoa kuin ne, joilla oli myönteisempi suhtautuminen syömistä kohtaan ja jotka nauttivat enemmän syömisestä.

Ruokavalio monipuolisemmaksi hyvillä konsteilla

Aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että tietyt syömiskäyttäytymisen piirteet lapsilla, kuten voimakas syömisen halu, voivat lisätä ylipainon riskiä. Painonhallinnan ongelmat voivat jatkua aikuisiällä, sillä syömiskäyttäytymisen piirteiden on myös todettu säilyvän lapsuudesta aikuisikään. Toisaalta niillä lapsilla, jotka nauttivat syömisestä ja joilla on muita voimakkaampi syömisen halu, ruokavalio on todennäköisesti monipuolisempi ja siten terveellisempi kuin lapsilla, jotka ovat kovin valikoivia ruokansa suhteen.

Valikoivasti syövillä lapsilla ruokavalio saattaa jäädä suppeaksi ja kasvua edistävien ravintoaineiden saanti niukaksi. Näiden lasten vanhempien olisi hyvä tunnistaa tämä piirre lapsessaan, koska valikoivasti syövän lapsen ruokavalion laajentaminen voi vaatia erityistä vaivannäköä. Lapsi oppii yleensä pitämään uusista mauista ja ruoka-aineista, kun vanhemmat näyttävät itse esimerkkiä ja tarjoavat säännöllisesti uusia makuja. Lapsi kannattaa myös ottaa avuksi keittiöön esimerkiksi perheen salaattivastaavaksi, jolloin kasviksia saattaa eksyä puolivahingossa pienen apulaisen suuhun.

Tietoa lapsen syömiskäyttäytymisestä voidaan käyttää apuna myös terveydenhuollossa, kuten neuvoloissa, arvioitaessa ravitsemussuositusten toteutumista. Jos lapsen syömiskäyttäytymisessä on vanhempia huolestuttavia piirteitä, niistä kertominen voi auttaa terveydenhoitajaa tunnistamaan lapsen ruokavaliosta mahdollisia ongelmakohtia.

Aineisto laajasta Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta

Tutkimus tehtiin Itä-Suomen yliopistossa osana Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimusta, johon osallistui 512 iältään 6–8-vuotiasta Kuopiossa vuosina 2007–2009 ensimmäisen luokan aloittanutta lasta perheineen. Lasten ruokavaliota selvitettiin neljän päivän ruokapäiväkirjalla ja syömiskäyttäytymistä mitattiin lasten syömiskäyttäytymiskyselyn avulla.

Lisätietoja:

Henna Jalkanen, TtM, laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, henna.jalkanen (a) uef.fi

Tutkimusartikkeli:

H. Jalkanen, V. Lindi, U. Schwab, S. Kiiskinen, T. Venäläinen, L. Karhunen, T.A. Lakka, A.M. Eloranta. Eating behaviour is associated with eating frequency and food consumption in 6–8 year-old children: The Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) study. Appetite, julkaistu verkossa 15.3.2017. http://doi.org/10.1016/j.appet.2017.03.011

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa