Varhaisten verisolujen kypsymishäiriö altistaa lasten leukemialle

  Suomalaistutkimus valottaa leukemiassa häiriintynyttä säätelyverkostoa

Leukemia on lasten yleisin syöpä. Joka neljännellä lapsuusiän leukemiaan sairastuvalla havaitaan jo sikiöaikana syntynyt DNA-vaurio, joka johtaa kahden geenin yhteenliittymään, niin sanottuun ETV6-RUNX1-fuusioon. Tämä fuusio tunnistettiin jo kaksi vuosikymmentä sitten, mutta sen toiminta on jäänyt epäselväksi. Tuoreessa suomalaistutkimuksessa valotetaan tämän fuusion roolia lasten leukemian syntymisessä.

Tutkimuksessa luotiin soluviljelymalli, jossa voitiin keinotekoisesti aktivoida ETV6-RUNX1-fuusiogeeniä. Tämän jälkeen seurattiin fuusion aikaansaamia muutoksia geenien luennassa käyttämällä uutta GRO-sekvensointimenetelmää, joka mahdollistaa koko perimän laajuisen geeniluennan kartoituksen. Havaitut geeniluennan muutokset vahvistettiin kahdella leukemiapotilaista koostuvalla näytesarjalla.

Tuore tutkimus on osa laajempaa Tampereen ja Itä-Suomen yliopistojen tutkimusprojektia, jossa akatemiatutkija Merja Heinäniemen tutkimusryhmä koostaa GRO-sekvensointikirjastot ja tekee näytteistä genomin laajuiset analyysit.

– Tällä hetkellä laaja säätelyverkon kartoitus on tehty jo yli sadasta solumalli- ja potilasnäytteestä, kertoo Heinäniemi, jonka ryhmä toimii Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä.

Satojen geenien luenta poikkeavaa

Tutkittu leukeeminen fuusiogeeni vaimentaa erityisesti sellaisia genomin kohtia, joita tarvitaan B-imusolujen oikeanlaiseen kypsymiseen luuytimen kantasoluista.

Fuusiogeenin aktivointi muutti soluissa noin kahden sadan geenin luentaa ja paljasti myös dynaamisia muutoksia aikaisemmin tuntemattomissa säätelyalueissa.

Tutkijoiden mukaan erityisen mielenkiintoista oli havaita ensimmäistä kertaa muutoksia niin sanotuilla perimäaineksen tehostaja-alueilla. – Näiden alueiden merkitys leukemiasolujen häiriötilassa on tunnettu huonosti ja tutkimus osoittaa leukemiasolujen geeniluennan säätelyn monimuotoisuutta, kertoo tutkija Susanna Teppo Tampereen yliopiston lääketieteen yksiköstä.

– Leukeemisten verisolujen vuorovaikutus oman lähiympäristönsä kanssa muuttuu, sillä erilaisten tarttumiseen ja viestinvälitykseen vaikuttavien geenien ilmentyminen poikkesi normaalista.

Tutkimus toteutettiin Heinäniemen tutkimusryhmän ja Tampereen yliopistossa toimivan dosentti Olli Lohen tutkimusryhmän yhteistyönä. Tutkimuksessa oli mukana yhteistyökumppaneita myös Uppsalan ja Montrealin yliopistoista.

Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Genome Research –tiedelehdessä:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/27620872  

http://dx.doi.org/10.1101/gr.193649.115

Lisätietoja:


Akatemiatutkija Merja Heinäniemi, p. 040 3553842, merja.heinaniemi (a) uef.fi

FM Susanna Teppo, p. 050 318 6249, susanna.teppo (a) uta.fi

Dosentti Olli Lohi, p. 03 311 67836, olli.lohi (a) uta.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa