Virheet ja puutteet resepteissä tavallisia – yleensä ne selviävät apteekissa

Seitsemän prosenttia sähköisistä resepteistä sisältää reseptipoikkeaman eli jonkin virheen, puutteen tai epäselvyyden, käy ilmi äskettäin julkaistusta Itä-Suomen yliopiston tutkimuksesta. Suurin osa raportoiduista reseptipoikkeamista liittyi annostus- ja käyttöohjeisiin sekä määrättyyn lääkkeeseen ja lääkemäärään.

Tutkimus toteutettiin helmikuussa 2017. Yhteensä 54 apteekkia eri puolilta Suomea kirjasi kolmen päivän ajan kaikki sähköisissä resepteissä esiintyneet reseptipoikkeamat, jotka farmaseuttinen henkilöstö havaitsi reseptintoimituksessa. Tutkimusjakson aikana apteekit toimittivat yhteensä 41 170 reseptiä, joista 2 978 eli seitsemän prosenttia sisälsi vähintään yhden reseptipoikkeaman. Yhteensä raportoitiin 3 622 reseptipoikkeamaa.

Yleisin reseptipoikkeama sähköisissä resepteissä oli lyhentein kirjoitettu annostusohje, jonka sisälsi 1 897 reseptiä. Toinen yleinen reseptipoikkeama oli lääkkeen käyttötarkoituksen puuttuminen, joka havaittiin 847 reseptissä. Epäselvä tai virheellinen annostusohje oli 311 reseptissä. Muita havaittuja poikkeamia olivat muun muassa väärä tai epäselvä lääkkeen määrä 105 reseptissä, väärä lääkemuoto 22 reseptissä ja merkittävä lääkkeiden yhteisvaikutus 18 reseptissä.

Apteekit selvittivät 86 prosenttia havaituista reseptipoikkeamista. Yleisimmin poikkeamat selvitettiin kirjoittamalla annostusohje auki tai keskustelemalla asiakkaan kanssa. Reseptipoikkeamista neljä prosenttia selvitettiin ottamalla yhteyttä lääkäriin.

40 prosenttia reseptipoikkeamista aiheutti ongelmia apteekeissa. Yleisimmin niiden koettiin aiheuttavan lisätyötä ja pitkittävän asiakaspalvelutilannetta. Vain pienessä osassa tapauksista asiakas ei saanut lääkettään heti tai saman päivän aikana.

Lääkkeen annostusohjetta ei pidä lyhentää ja käyttötarkoitus tulisi mainita

Lyhenteiden käyttö annostusohjeissa on melko yleistä. Niiden käyttö on vastoin sähköiselle reseptille laadittua toimintamallia, joka ohjeistaa annostusohjeiden kirjoittamisen täydellisinä ja potilaalle ymmärrettävässä muodossa. Apteekissa lyhentein kirjoitetut annostusohjeet on aina kirjoitettava auki. Lyhenteiden käyttö annostusohjeissa sisältää riskin väärintulkinnoille ja näppäilyvirheille niiden uudelleen kirjaamisessa.

Lääkkeen käyttötarkoituksen puuttuminen reseptistä on toinen yleinen reseptipoikkeama. Asetuksen mukaan lääkkeen käyttötarkoitus tulee merkitä reseptiin, jollei sen poisjättämiseen ole perusteltua syytä. Käyttötarkoituksen puuttuminen voi aiheuttaa ongelmia lääkkeen käyttäjälle. Lääkkeellä voi olla useita eri käyttöaiheita ja siksi lääkkeen käyttäjän on tärkeä tietää, mihin tarkoitukseen lääke on hänelle määrätty. Tämä on tärkeää erityisesti lääkevaihtotilanteissa, koska lääkevalmisteen nimi, lääkepakkaus ja lääkkeen ulkomuoto vaihtelevat lääkevalmisteiden välillä.

Suurin osa reseptipoikkeamista voidaan selvittää apteekissa ilman yhteydenottoa lääkäriin, mutta niiden selvittäminen aiheuttaa lisätyötä. Virheet ja epäselvyydet sähköisissä resepteissä eivät välttämättä johdu puutteellisesti toteutetuista reseptinkirjoitusohjelmista. Ne voivat johtua vanhoista tottumuksista lääkkeen määräämisessä, kuten lyhenteiden käyttö annostusohjeissa. Reseptinkirjoitusohjelmia tulisi kehittää siten, että ne ohjaavat lääkkeen määrääjää laatimaan mahdollisimman täydellisiä reseptejä.          

Tutkimuksen rahoitti Kela.                                                                            

Lisätietoja:

Yliopistotutkija Johanna Timonen, p. 040 355 3881, Johanna.Timonen@uef.fi

Professori Riitta Ahonen, p. 050 3637902, Riitta.Ahonen@uef.fi

Tutkimusartikkeli: Timonen J, Kangas S, Kauppinen H, Ahonen R: Electronic prescription anomalies - A study of frequencies, clarification and effects in Finnish community pharmacies. Journal of Pharmaceutical Health Services Research, DOI: 10.1111/jphs.12224

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa