Yli puolet 90 vuotta täyttäneistä Alzheimerin tautiin sairastuneista käyttää jotain psyykelääkettä

Psyykelääkkeiden käyttö on 90 vuotta täyttäneillä Alzheimerin tautiin sairastumisen jälkeen huomattavasti yleisempää kuin nuoremmalla iällä sairastuneilla tai tautia sairastamattomilla, osoitti äskettäin julkaistu Itä-Suomen yliopiston tutkimus. Alzheimerin tautiin sairastuneet 90-vuotiaat käyttivät psykoosilääkkeitä viisinkertaisesti ja masennuslääkkeitä noin 2,5 kertaa enemmän verrattuna samanikäisiin tautia sairastamattomiin. Tulokset julkaistiin Age and Ageing -lehdessä.

56 prosenttia 90 vuotta täyttäneistä Alzheimerin tautiin sairastuneista käytti jotain psyykelääkettä, kun taas nuoremmista Alzheimerin tautiin sairastuneista niitä käytti 48 prosenttia ja tautia sairastamattomista 90 vuotta täyttäneistä 38 prosenttia. Psyykelääkkeisiin kuuluvat psykoosilääkkeet, masennuslääkkeet sekä bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaiset lääkkeet, joita käytetään ahdistus- ja unihäiriöiden lyhytaikaiseen hoitoon. Sen sijaan dementialääkkeitä 90 vuotta täyttäneet Alzheimerin tautiin sairastuneet käyttivät harvemmin kuin nuoremmat tautiin sairastuneet. Alzheimerin tautiin sairastumisen jälkeen dementialääkkeitä käytti 90 vuotta täyttäneistä 63 prosenttia ja nuoremmista 72 prosenttia.

Ikääntyneillä psyykelääkkeiden käyttöön liittyy merkittävä haittavaikutusten riski ja tämän vuoksi erittäin yleinen psyykelääkkeiden käyttö kaikkein vanhimmassa ikäluokassa on lääkitysturvallisuuden kannalta huolestuttavaa. Lääkkeiden tarpeen ja haittavaikutusten säännöllinen tarkkailu on iäkkäimmillä erityisen tärkeää.

MEDALZ-tutkimuksessa selvitettiin lääkkeiden käytön yhteyttä puolen vuoden ajalta Alzheimerin taudin diagnoosin jälkeen. Suomalaisiin rekisteriaineistoihin perustuva tutkimus seurasi 67 215 Alzheimerin tautiin sairastunutta henkilöä, joiden tauti oli diagnosoitu vuosien 2005–2011 välisenä aikana. Alzheimerin tautiin sairastuneille valittiin iän, sukupuolen ja asuinalueen suhteen vastaava vertailuhenkilö, jolla ei ole kyseistä tautia ollut.

Lisätietoja:

Heidi Taipale, dosentti, Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos, Kuopio, heidi.taipale@uef.fi

Sirpa Hartikainen, geriatrisen lääkehoidon professori, Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos, Kuopio, sirpa.hartikainen@uef.fi

Tutkimusartikkeli:

Drug use in persons with and without Alzheimer’s disease aged 90 years or more.

Heidi Taipale, Marjaana Koponen, Antti Tanskanen, Anna-Maija Tolppanen, Jari Tiihonen, Sirpa Hartikainen. Age and Ageing, julkaistu verkossa 9.9.2016

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa