Ylipainon ja geenin yhteisvaikutus nostaa maksa-arvoja lapsilla

Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen yksikössä toteutettu tutkimus osoittaa, että yleinen PNPLA3-geenin muunnos yhdessä ylipainon kanssa johtaa maksan aineenvaihduntaa kuvaavan ALAT-arvon nousuun lapsilla. Kyseisen geenimuunnoksen tiedetään aikuisilla edistävän maksan rasvoittumista. Uusien tulosten perusteella terveelliset elintavat ovat jo lapsuudessa tärkeitä maksan rasvoittumisen ehkäisemiseksi erityisesti riskigeenin kantajilla. Tutkimuksen tulokset julkaistaan Pediatric Obesity -lehdessä ja ennakkoversio on luettavissa lehden verkkosivuilla.

Ylipainoon liittyy usein terveydelle haitallinen maksan rasvoittuminen. Sen myötä maksan insuliiniherkkyys heikkenee, mikä pahentaa ylipainoon liittyviä sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Maksan rasvoittumiseen vaikuttavat ylipainon määrän lisäksi geneettiset tekijät. Tavallinen PNPLA3-geenin muunnos estää maksassa triglyseridirasvojen hajoamista ja edistää maksan rasvoittumista. Geenin yhteyttä maksan rasvoittumiseen on aiemmin tutkittu hyvin vähän lapsiaineistoissa, eikä aiempia seurantatutkimuksia aiheesta ole lainkaan.

Nyt julkaistussa kuopiolaisessa tutkimuksessa osoitettiin maksa-arvojen olevan ylipainoisilla geenimuunnosta kantavilla lapsilla korkeampia kuin muilla lapsilla. Lisäksi jo kahden vuoden seurannan aikana maksa-arvot nousivat ylipainoisilla geenimuunnosta kantavilla lapsilla selvästi enemmän muihin lapsiin verrattuna. Geenimuunnos ilman ylipainoa ei nostanut maksa-arvoja. Havainnot viittaavat siihen, että nimenomaan ylimääräisen rasvakudoksen ja geenimuunnoksen yhteisvaikutus aiheuttaa maksa-arvojen nousun jo lapsuusiässä. Myös pelkkä ylipaino ilman geenimuunnosta oli yhteydessä korkeampiin maksa-arvoihin, mutta geenimuunnos pahensi tilannetta merkittävästi.

Tutkimustuloksen kansanterveydellistä merkitystä korostaa se, että 41 prosentilla tutkimukseen osallistuneista lapsista oli rasvamaksan riskiin liitetty PNPLA3-geenin muunnos ja 15 prosenttia lapsista oli ylipainoisia.

Tutkimukseen osallistui 481 tervettä, lähtötilanteessa 6–8-vuotiasta tyttöä ja poikaa Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimuksesta. Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus on käynnissä oleva elintapainterventiotutkimus, joka tuottaa arvokasta tietoa lasten elintavoista, terveydestä ja hyvinvoinnista aikuisikään saakka.

Lisätietoja:

Anna Viitasalo, lääketieteen lisensiaatti, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, puh. 040-4194017, anna.viitasalo@uef.fi

Timo Lakka, lääketieteellisen fysiologian professori, sisätautien erikoislääkäri, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö, puh. 040-7707329, timo.lakka@uef.fi

Lasten liikunta ja ravitsemus -tutkimus – The Physical Activity and Nutrition in Children (PANIC) Study

http://www.uef.fi/fi/biolaaketiede/lasten-liikunta-ja-ravitsemus ja www.lastenliikuntajaravitsemus.fi

Yrityksestä

Itä-Suomen yliopisto on yksi Suomen suurimmista tiedeyliopistoista. Yliopiston toiminnassa korostuu monitieteisyys. Opetusta on yli sadassa pääaineessa. Tasokkaan opetuksen lisäksi yliopisto tarjoaa opiskelijoilleen nykyaikaisen opiskeluympäristön, jota kehitetään jatkuvasti. Yliopistolla on kampukset Joensuussa, Kuopiossa ja Savonlinnassa. Tiedekuntia on neljä: filosofinen tiedekunta, luonnontieteiden ja metsätieteiden tiedekunta, terveystieteiden tiedekunta sekä yhteiskuntatieteiden ja kauppatieteiden tiedekunta. Yliopistossa on noin 15 000 opiskelijaa ja se työllistää lähes 2 800 henkilöä.

Yhteyshenkilöt

  • Itä-Suomen yliopisto
    Joensuu / Kuopio / Savonlinna
    http://www.uef.fi
  • Joensuun kampus
    Yliopistokatu 2, PL 111, 80101 Joensuu
  • Kuopion kampus
    Yliopistonranta 1, PL 1627, 70211 Kuopio
  • Savonlinnan kampus
    Kuninkaankartanonkatu 5-7, PL 86, 57101 Savonlinna

Tilaa