Forest & Photonics: Avoimuuden avulla Suomi elää metsästä myös tulevaisuudessa

Miksi metsävaroja käytetään yhä bulkkituotantoon, kun data ja digitalisaatio mahdollistavat myös radikaalisti korkeamman jalostusasteen? Tähän kysymykseen haettiin vastauksia fotoniikan ja metsäbiotalouden kansainvälisessä Forest & Photonics-tapahtumassa.

Huippututkimusta ja käytännön yritysesimerkkejä yhdistävä Forest & Photonics järjestettiin tällä viikolla. Toista kertaa järjestetty tapahtuma keräsi Kolin luontokeskukseen noin sata tutkijaa, vaikuttajaa ja liiketoiminnan kehittäjää Suomesta ja maailmalta.

VTT:n tutkimusjohtaja Harri Kopola usutti pääpuheenvuorossaan yrityksiä kaatamaan raja-aitoja ja ryhtymään yhteistyöhön silläkin uhalla, että kilpailijat pelottavat ja tekisi mieli suojella olemassa olevan liiketoiminnan ydintä.

”Teknologia on nykyisin hienoa, kun esimerkiksi metsäkone voi konenäön avulla tehostaa puiden kaatamista ja karsimista. Mutta miksi data jää sinne metsäkoneeseen, miksei sitä yhdistetä muihin datalähteisiin ja tehdä toiminnasta reaaliaikaista? Näin voitaisiin luoda jopa teollisia symbiooseja, joissa yhden jäte voi olla toisen raaka-aine”, Harri Kopola kannustaa.

Kopola vertasi metsäteollisuuden kehitystä pankki- ja rahoitusalaan. Siellä on tulossa voimaan EU-direktiivi, joka pakottaa alan yritykset avaamaan rajapintojaan ulkopuolisille toimijoille. Kontrolli vähenee, mutta samalla mahdollistetaan aivan uudenlaista liiketoimintaa.

"Kiinnostavimmat läpimurrot syntyvät nimenomaan toimialojen rajoilla. Forest & Photonics törmäyttää yhteen kaksi näennäisesti erillistä alaa. Alan yritysten rajapinnat tulevat avautumaan. Suomella on mahdollisuus ottaa ala haltuun tai sitten sen tekevät muut. Suomi on aina elänyt metsästä, ja fotoniikan kaltaisella huipputeknologialla uudistetaan tätä vanhaa ja kunnianarvoisaa alaa", tapahtuman järjestäneen Joensuun Tiedepuiston kehityspäällikkö Juha Purmonen sanoo. 

Tällaisten biotalouden alustojen luomiseen Suomen lähtökohdat ovat hyvät, arvioi Euroopan metsäinstituutin Robert Mavsar.

”Suomessa ymmärrys biotalouden mahdollisuuksista on Euroopan parasta, sen jälkeen tulee Itävalta, ja sitten muut maat. Etelä-Euroopassa metsäbiotaloutta ei ymmärretä lainkaan. Siellä metsä pääsee uutisiin, jos on metsäpalo ja kuolonuhreja”, Mavsar sanoi.

Fotoniikka ja metsäbiotalous ovat aikamme merkittävimpiä kehitysalueita 

Fotoniikka eli valotiede tarkoittaa valon tuottamista, käsittelyä ja tarkkailua. Fotoniikkaa hyödynnetään esimerkiksi virtuaalitodellisuus- ja konenäkösovelluksissa. Metsäbiotalouteen sisältyy esimerkiksi uusiutuvan puumassan hyödyntäminen aiempaa korkeamman kilohinnan tuotteissa, kuten kosmetiikassa tai tekstiileissä.

Fotoniikan ja biotalouden yhteispeli näkyy jo nyt esimerkiksi puun äärimmäisen tarkassa laserleikkauksessa, metsävarojen kaukokartoituksessa spektrikuvantamisen avulla sekä kasvihuoneiden älykkäissä led-valoissa, joilla optimoidaan vihannesten kasvua. Yksi suurimmista haasteista on saada mittaaminen riittävän tarkaksi, ja tässä fotoniikan edistyminen auttaa.

Videot puheenvuoroista: Tilaisuuden puheenvuorot ovat katsottavissa myös videoina osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=TgH2cPENDqg

Lisätietoja: www.tiedepuisto.fi/fp2016, www.twitter.com/forestphotonics  

Juha Purmonen, kehityspäällikkö, Joensuun Tiedepuisto Oy

puhelin: 050 354 3832

sähköposti: juha.purmonen@tiedepuisto.fi 

Fotoniikka on valon tuottamiseen, käsittelyyn ja tarkkailuun perustuva modernin optiikan alue, joka mahdollistaa esimerkiksi seuraavan sukupolven elekäyttöliittymien toiminnan. Lukuisten sovellusalueidensa ja erittäin suurten kasvuodotustensa vuoksi fotoniikka on nostettu yhdeksi EU:n avainteknologioista. Suomen suurin fotoniikan yliopistoyksikkö ja yritysekosysteemi sijaitsee maailmanluokan fotoniikkakeskukseksi nousseessa Joensuussa. Lisätietoa: www.fotoniikka.fi ja www.tiedepuisto.fi. 

Metsäbiotalous tarkoittaa uuden liiketoiminnan synnyttämistä uusiutuvia luonnonvaroja hyödyntämällä ja eri toimialojen vahvuuksia yhdistämällä. Tavoitteena on uusien tuotteiden, prosessien, materiaalien ja energiamuotojen kehittäminen innovatiivisilla ja ekologisesti kestävillä tavoilla. Innovaatiot syntyvät usein toimialojen rajapinnoilla – yhden prosessijäte voi olla toiselle käänteentekevä raaka-aine. Yksi metsäbiotalouden merkittävistä keskittymistä sijaitsee Joensuussa. Lisätietoa: www.vihreakasvu.fi. 

Avainsanat: