K-ryhmä selvitti: 80 % K-ruokakauppojen asiakkaista ponnistelee oman ruokahävikin vähentämiseksi

KESKO LEHDISTÖTIEDOTE 2.9.2016 KLO 15:00

K-ryhmä kysyi ruokahävikkitutkimuksessa K-Plussa-asiakkailtaan heidän kokemuksiaan ja ajatuksiaan ruokahävikistä. 90 % tutkimukseen vastanneista on harmissaan ihmisten jättämästä suuresta ruokahävikin määrästä. 80 % asiakkaista kokee tekevänsä kaikkensa, että ruokaa ei päätyisi roskiin. Kuitenkin vain 25 % kokee, että omassa taloudessa heitetään liikaa ruokaa roskiin.

Ympäristönäkökulmat huolettavat enemmän kuin rahanmeno. Enemmistö vastaajista eli 69 % sanoo olevansa huolissaan ruokahävikin ympäristövaikutuksista. 25 % vastaajista puolestaan huolettaa turha rahanmeno.

Parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -merkintöjen ero ei ole kaikille selvä

Vastaajista 55 % luottaa usein aisteihinsa arvioidessaan tuotteen käyttökelpoisuutta. Kuitenkin 35 % sanoo heittävänsä vähintäänkin silloin tällöin tuotteen pois välittömästi, kun ”parasta ennen päiväys” on mennyt. Jopa 22 % ei ole aivan selvää, mikä ero on ”parasta ennen” ja ”viimeinen käyttöpäivä” -merkinnöillä.

– Sekä kaupan, tuottajien kuin lainsäätäjienkin tulisi työskennellä yhdessä sen eteen, että pakkauksiin saataisiin helpommin ymmärrettävät päiväysmerkinnät. Tämä osaltaan myös vähentäisi ruokahävikin määrää, sanoo Keskon vastuullisuusjohtaja Matti Kalervo.

Vastanneista 91 % katsoo tuotteita ostaessaan päiväysmerkinnät. 17 % ei juuri osta alennetulla hinnalla viimeistä käyttöpäivää lähestyviä tuotteita. 56 % sanoo ostavansa usein ruokakaupasta vain sen, minkä tietää varmasti tarvitsevansa. Ruokamäärän optimointiin palvelutiskejä hyödyntää vain 14 % vastaajista.

– Palvelutiskien tarjoamat palvelut voidaan nähdä myös laajempana hävikinhallinnan ratkaisuna, sillä niistä asiakas saa juuri sen verran tuotetta käytettäväksi kuin kulloinkin tarvitsee. Tätä näkökulmaa on myös kaupan hyvä tuoda yhä paremmin esille, sanoo Keskon päivittäistavaratoimialan vastuullisuuspäällikkö Timo Jäske.

Tutkimukseen vastanneet K-Plussa-asiakkaat voidaan jakaa kolmeen ryhmään ruokahävikkiin suhtautumisen perusteella

1. HUOLESTUNEET 36 % vastaajista
Huolestuneet ovat harmissaan eritoten roskiin heitetyn ruoan määrästä, vaikka kaikilla ei ole varaa kunnon ruokaan. He ovat huolissaan roskiin heitetyn ruoan ympäristövaikutuksista ja ovat kiinnostuneita saamaan vinkkejä oman ruokahävikkinsä vähentämiseen. He ovat demografioiltaan korostuneesti kahden hengen talouksia, keskituloisia ja asioivat keskimääräistä tiheämmin kaupassa.

2. TIETÄJÄT 35 % vastaajista
Tietäjät kokevat olevansa erittäin perillä keinoista, joilla voi pienentää ruokahävikkiä. He osaavat oikeaoppiset ruoan säilytysjärjestelmät ja käyttävät mielikuvitustaan, jotta saavat hyödynnettyä edellisen päivän ruoantähteet ruoanlaitossaan. He käyttävät jo nyt monipuolisesti erilaisia keinoja, jotta ruokaa ei joutuisi roskiin. He ovat demografioiltaan korostuneesti kahden hengen talouksia ja yksinhuoltajia, he kuuluvat matalampiin tuloluokkiin ja asioivat kaupassa korostuneesti 2-3 kertaa viikossa.

3. VIISVEISAAJAT 29 % vastaajista
Viisveisaajat suhtautuvat välinpitämättömästi ruokahävikkiin ja sen syntyyn. He eivät ole asiaa juurikaan ajatelleet ja heillä ei ole mielessään keinoja, joilla ruokahävikkiä voisi edes vähentää. He ovat demografioiltaan korostuneesti perheellisiä ja miehiä korkeammista tuloluokista. He asioivat kaupassa keskitetysti muutamia kertoja viikossa.

Asiakkaat toivovat apua hävikinhallintaan

Vastaajista 87 % haluaa vähentää ruokahävikkiään myös tulevaisuudessa. Neljäsosa vastaajista ei kuitenkaan tiedä kuinka ruokahävikkiä voisi vähentää. 76 % vastaajista haluaisi kuulla omalta K-ruokakauppiaaltaan vinkkejä kodin ruokahävikin vähentämiseksi.

– Tulos osoittaa, että tulevaisuudessa kauppojen on autettava yhä enemmän asiakkaita ja annettava neuvoja ja inspiraatiota ruoanlaittoon ruokahävikin vähentämiseksi. K-ryhmässä teemme jo paljon hävikin vähentämiseksi ja nyt me haluamme valistaa myös asiakkaitamme, kertoo Jäske.

Eniten ruokahävikkiä aiheuttavaksi tahoksi vastaajat näkevät kotitaloudet, tätä mieltä oli 47 % vastaajista. 30 % uskoo kaupan olevan suurin ruokahävikkiä aiheuttava taho. Kaupan osuus elintarvikeketjun kokonaisruokahävikistä on kuitenkin vain noin 18 % ja 35 % ruoan hävikistä tapahtuu kotitalouksissa.

Vastaajista 99 % pitää tärkeänä, että K-ruokakaupat lahjoittavat ruokaa ruoka-apuun ja 87 % pitää tätä parhaana kaupan hävikinhallinnan ratkaisuna.

– Kyselyn tulokset osoittavat, että K-ruokakauppojen tekemää vastuullisuustyötä pidetään tärkeänä. K-ruokakaupoista noin 90 % lahjoittaa ruokaa hyväntekeväisyyteen. K-ryhmässä kehitämme toimintatapojamme aktiivisesti, jotta kauppojen ruokahävikkiä syntyisi mahdollisimman vähän, kertoo Jäske.

Keskon vastuullisuusohjelman tavoitteena on vähentää K-ruokakaupoissa syntyvää ruokahävikkiä 10 % vuoteen 2020 mennessä.

K-ruokakaupat ja Kesko osallistuvat jälleen tällä viikolla vietettävään Kuluttajaliiton Hävikkiviikko-kampanjaan, joka huipentuu Helsingin Korjaamolla järjestettävillä Hävikkiruokafestareilla 3.-4.9.2016. K-ryhmän osastolla tähtikokki Alex Nurmi näyttää kokkausdemojen avulla kuinka kotitalouksien hävikkiruoasta valmistetaan maistuvia uusia aterioita.

K-ryhmän ruokahävikkitutkimus toteutettiin elokuun 2016 aikana ja siihen vastasi 516 K‑Plussa-asiakasta. Profilointi-osiossa hyödynnettiin 466 vastaajan joukkoa. Vastaajat koostuivat eri-ikäisistä ja eri elämäntilanteissa elävistä henkilöistä. Heistä 75 % oli naisia. Vastaajista 99 % teki kokonaan tai osittain kotitalouden ruokaostokset. Heistä 53 % käy ruokakaupassa 2-3 kertaa viikossa ja rahaa viikon ruokaostoksiin käytetään useimmiten 50–100 euroa. Tutkimuksen sisällöt ja toteutus suunniteltiin yhteistyössä asiakasnäkemystoimisto Frankly Partnersin kanssa.

Lisätietoja:
Timo Jäske, Keskon päivittäistavaratoimialan vastuullisuuspäällikkö, p. 050 529 2028
Matti Kalervo, Keskon vastuullisuusjohtaja, p. 050 306 4081
Otto Heinonen, tiedottaja, Keskon päivittäistavaratoimiala, p. 050 566 2236

Noin 900 K-ruokakaupan asiakastyytyväisyydestä vastaavat K-ruokakauppiaat, joiden kanssa Keskon päivittäistavarakauppa toimii ketjuliiketoimintamallilla. K-ruokakauppojen ketjuja ovat K-citymarket, K-supermarket ja K-Market. K-ruokakaupat ovat alansa vastuullisimpia maailmassa. Lisäksi vahvuuksia ovat ylivoimaiset tuoreosastot, ammattitaitoinen palvelu, laajimmat valikoimat, suomalaiset tuotteet ja Pirkka. K-ruokakaupat ovat sekä laadukkaita että edullisia.

K - jotta kaupassa olisi kiva käydä.