Hyvän työkykyjohtamisen edistäminen kaupan alalla jatkuu

Neuvottelut valtakunnallisesti yhtenäisistä korvaavan työn ohjeista kaupan alalle ovat päättyneet. Vaikka työehtosopimukseen soveltamisohjeita ei tällä erää saatu sovittua, yrityskohtaisesti korvaavasta työstä voidaan sopia edelleen työntekijän kanssa.

Osana viime syksynä solmittua työllisyys- ja kasvusopimusta kaupan alalla ryhdyttiin neuvottelemaan valtakunnallisesti yhtenäisistä korvaavan työn soveltamisohjeista. Työehtosopimukseen oli tarkoitus kirjata uusi säännös korvaavasta työstä, mutta sen soveltamisohjeista ei kuitenkaan päästy määräajassa sopimukseen. Nykyinen työlainsäädäntö ei tunne kevennetyn eikä korvaavan työn käsitettä, mutta yhä useammat yritykset ovat alkaneet soveltaa omia mallejaan.

Kaupan liitto ei voinut neuvotteluissa hyväksyä työntekijäpuolen vaatimusta laajentaa korvaavan työn käsitettä, koska tällöin puututtaisiin työnantajan työnjohto-oikeuteen, eli viimekädessä siihen, mitä ja miten työtä tehdään.

”Haluamme vastuullisesti vähentää sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä sekä pidentää työuria. Uskomme, että yhteistyössä Palvelualojen ammattiliitto PAMin kanssa sovitut pelisäännöt korvaavalle työlle olisivat pikkuhiljaa levinneet myös yleisemmiksi tavoiksi toimia. Työnantajan direktio-oikeuden kaventamiseen emme kuitenkaan voi suostua”, Kaupan liiton työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala sanoo.

Ohjeiden tarkoituksena oli luoda yhtenäiset korvaavan työn pelisäännöt, joilla sairauslomalla oleva työntekijä voisi palata töihin tekemään väliaikaisesti senhetkisen työkykynsä mukaista muuta kuin normaalia työtään. Käytännössä tämä olisi tarkoittanut sitä, että esimerkiksi jalkansa loukannut varastomies voisi tulla myymälän puolelle kassatyöhön. Korvaavaa työtehtävää olisi etsitty yhdessä työnantajan, työntekijän ja työterveyslääkärin kanssa. Taustalla on halu vähentää sairauspoissaoloja ja edistää töihin paluuta.

Vaikka yhtenäisiä ohjeita kaupan alan työehtosopimukseen ei saatukaan sovittua, työpaikkakohtaisesti korvaavasta työstä voidaan edelleen sopia työntekijän kanssa. Lisäksi sairauslomalla oleva työntekijä voidaan edelleen ohjata työkykynsä mukaisesti töihin tekemään omaa työtänsä kevennettynä, kuten tähänkin asti. Esimerkiksi selkävaivoista kärsivä myyjä voi siis palata työhön, josta painavien taakkojen nostotehtävät on karsittu. Työterveyshuolto on merkittävimmässä roolissa arvioimassa jäljellä olevaa työkykyä ja tarvittavia kevennyksiä työtehtäviin. Työterveyshuollon mukana oleminen on tärkeää myös työnantajan työsuojeluvastuun näkökulmasta.

”Kaupan liitto olisi tahtonut sopia pelisäännöistä ja tuoda näin entistä parempaa työkyvyn johtamista kaupan alalle. Yritykset voivat kuitenkin edelleen soveltaa omia mallejaan kevennetystä työstä ja sopia työntekijöiden kanssa laajemmasta korvaavasta työstä. Me Kaupan liitossa tuemme jäsenyrityksiä näiden mallien luomisessa. Uskomme, että tällaiset järjestelyt sairauspoissaolojen vähentämiseksi ovat kaikkien etu”, Lavikkala jatkaa.

Lisätiedot:

työmarkkinajohtaja Anna Lavikkala, Kaupan liitto, anna.lavikkala(at)kauppa.fi, p. (09) 1728 5136, 0400 406 088

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi

Yrityksestä

Kaupan liitto on kaupan alan valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää suomalaista kauppaa. Kehitämme kaupan yritysten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötoimintaa sekä huolehdimme jäsentemme elinkeino- ja työnantajaeduista.

Tilaa