Suomeen tulevien venäläismatkailijoiden kulutus käännekohdassa

Venäläiset eivät enää kuluta Suomen-matkoillaan entiseen malliin. Tilastojen mukaan venäläismatkailijoiden tax-free-ostokset ovat aivan viime aikoina kääntyneet laskuun. Ostosmatkailu on kuitenkin edelleen itänaapureille suurin syy tulla Suomeen, mutta sen merkitys on vähentynyt selvästi.

Kaupan liiton selvityksen mukaan venäläismatkailijoiden kulutus Suomessa on saavuttamassa huippunsa. Vielä tammikuussa, joka on venäläismatkailijoiden sesonki, venäläisten tekemät tax-free-ostokset kasvoivat 14 prosenttia edellisvuodesta. Matkailijoiden ostoksista arvonlisäveron palauttavan yrityksen Global Blue Finlandin tilastojen mukaan kesällä kasvu kääntyi kuitenkin laskuksi, kun lähes kaikissa suurimmissa tax-free-kaupungeissa venäläisten ostokset vähenivät.

Tammi-syyskuussa venäläisten tax-free-ostokset kasvoivatkin siten enää 5 prosenttia, kun vuosi sitten vastaavaan aikaan kasvuprosentti oli 26.

Pääkaupunkiseudulla tax-free-myynti pieneni tammi-syyskuussa, ja Lappeenrannassakin se kasvoi vain kolme prosenttia. Viime vuoden kaltaisiin kasvulukuihin yllettiin vain Imatralla, Rovaniemellä, Kouvolassa ja Kuusamossa.

”Venäläismatkailijoiden kulutus Suomessa on nyt käännekohdassa. Venäläisten kulutus niin kotimaassa kuin ulkomailla riippuu talouskasvusta, joka on selvästi hidastunut viime vuodesta. Ensi vuonna talouskasvun odotetaan kuitenkin taas kiihtyvän”, Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja selvittää.

Global Blue Finlandin tax-free-myynnin tilastoa tukevat myös tammi-elokuussa venäläismatkailijoille tehdyt rajahaastattelut*. Rajahaastatteluiden mukaan ostosmatkailu on edelleen venäläisille tärkein syy tulla Suomeen, mutta sen merkitys on pudonnut selvästi viime vuodesta.

Vaikka venäläismatkailijoiden määrän ennakoidaan kasvavan edelleen tänä vuonna, selviä muutoksia matkailijajoukossa on myös jo nähtävissä. Rajahaastatteluista käy ilmi, että sekä päivämatkalaisten että vähintään kerran kuukaudessa vierailevien osuudet ovat pudonneet, eli juuri niiden, jotka tulevat Suomeen varta vasten ostoksille.

”Näyttää myös siltä, että kaikkein vähiten Suomessa rahaa kuluttavien osuus olisi kasvussa, mikä olisi kaupalle huolestuttava uutinen”, Kurjenoja sanoo.

Rajahaastatteluiden mukaan venäläiset ostavat Suomesta aiempaa useammin elintarvikkeita, makeisia ja lääkkeitä, kun taas vaatetuksen ja kodin käyttötavaroiden ostot ovat puolestaan vähentyneet.

Venäläisistä peräti 94 prosenttia tekee ostoksia kaupassa, mutta vain puolet tekee tax-free-ostoksia. Tärkein syy venäläisille tehdä ostosmatkoja Suomeen on tuotteiden laatu. Myös paremmat valikoimat ja kotimaata edullisemmat hinnat vetävät venäläisiä Suomeen.

Myös venäläisten yöpymisten kasvu hidastunut

Ostosinnon hiipumisen ohella myös venäläisten yöpymismäärissä on tapahtumassa muutos. Vaikka yöpymiset ovat edelleen lisääntyneet, kasvu on hidastunut: Viime vuonna venäläisten yöpymiset maksullisissa majoituspalveluissa kasvoivat reippaasti, noin 17 prosenttia, ja Uudellamaallakin lähes 7 prosenttia, mutta tämän vuoden tammi-heinäkuussa kasvu hidastui selvästi. Tilastokeskuksen majoitustilaston mukaan tänä vuonna tammi-heinäkuussa kasvua oli koko maassa enää 7 prosenttia. Uudellamaalla kasvu oli jo taittunut prosentin laskuksi.

Rajahaastatteluista puolestaan selviää, että majoituspalveluiden aikaisempaa hitaamman kasvun lisäksi venäläisten suosikkipalvelun, ravintoloiden, käyttö on vähentynyt.

Tärkein syy, miksi venäläiset tulevat Suomeen, on kuitenkin edelleen puhdas luonto. Venäläisten halu tehdä asioita lomamatkoillaan ei kuitenkaan aina kohtaa todellisuutta. Luontomatkailu, kalastus ja risteilyt esimerkiksi kiinnostavat lomalaisia, mutta kiinnostuneita selvästi harvempi joukko on niitä harrastanut tai niihin liittyviä palveluja ostanut.

”Palveluyrityksillä on siis selvästi vielä kasvumahdollisuuksia varsinkin, kun tällä hetkellä yli 40 prosenttia venäläismatkailijoista ei käytä ollenkaan palveluihin rahaa Suomessa”, Kurjenoja sanoo.

* Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy haastatteli tammi-elokuun aikana rajalla 7282 vähintään 15-vuotiasta venäläismatkailijaa.
 
Liite: Venäläiset kuluttajat Suomessa 2013

Lisätiedot: 

pääekonomisti Jaana Kurjenoja, Kaupan liitto, jaana.kurjenoja(at)kauppa.fi, p. (09) 1728 5134, 040 820 5378

Kaupan liitto edustaa elinkeinoelämän suurinta toimialaa kauppaa. Kauppa työllistää noin 300 000 henkilöä Suomessa. Kaupan liiton piirissä on noin 7 000 jäsenyritystä ja se edustaa sekä vähittäis- että tukkukauppoja elinkeinopolitiikassa ja työmarkkinaedunvalvonnassa. www.kauppa.fi

Yrityksestä

Kaupan liitto on kaupan alan valtakunnallinen edunvalvontajärjestö, jonka tehtävänä on edistää suomalaista kauppaa. Kehitämme kaupan yritysten toimintaedellytyksiä ja yhteistyötoimintaa sekä huolehdimme jäsentemme elinkeino- ja työnantajaeduista.